Sofia ja Angelique Bovalliuksen muisto

Huugo Nybergin 1919 toimittamien kirjoitusten mukaan:

Sofia ja Angelique Bovallius päättivät lahjoittaa kaikki varansa kuurojenkoulun hyväksi. 1894 laaditussa testamentissa määrättiin, että heidän kuoltuaan rouva Hilda Gejtel rakentaa Nikkarilaan heidän rahoillaan koulukodin kuuromykkätytöille. Kun kodin rakennukset olivat valmiit, jättää rouva G. ne Suomen valtiolle. Heidän rahoistaan muodostetaan S. ja A. Bovalliuksen lahjoitusrahasto. Sitä hoitaa Suomen Kouluhallitus, joka sitten ylläpitää ja johtaa Nikkarilan koulukotia rahaston koroilla.

Nikkarilan koulukotiin on otettava joka syksy 10 kuuromykkäkoulun käynyttä tyttöoppilasta, jotka oppivat siellä 2 vuoden aikana kaikkia käytännöllisiä taloustehtäviä: käsitöitä, keittämistä, leipomista, karjanhoitoa, huoneitten siistimistä, kananhoitoa, puutarhanhoitoa, ulkotöitä niityllä, pellolla sekä yleensä kaikkia naisten kotitaloustehtäviä. Oppilaita saa olla koulussa 20 ja jos varoja on, niin saa ottaa useampiakin.

Koulukodissa pitää olla hyvä, kristillinen henki. Opettajien pitää joka aamu ja ilta pitää oppilaille aamu- ja iltarukous ja lasten mieli pitää suunnata vakavaan elämään. Nikkarilan maanviljelystöitä johtaa naimisissa oleva, kristillismielinen työnjohtaja, sanotaan testamentissa. Hän opettaa tytöille maanviljelystöitä.

Oppilaat saavat vapaan asunnon, ruuan, opetuksen ja hoidon. Köyhimmille annetaan vaatteetkin. Ja kun he 2- vuotisen oppiaikansa lopettavat, niin annetaan heille koulukodista erotessaan kaikenlaisia vaatteita. Jos oppilas on kotiin niin kiintynyt, ettei hän siitä tahdo pois lähteä oppiaikansa suoritettuaan, niin olkoon hänellä oikeus sinne jäädä.

Näin suunnittelivat neidit testamentissaan Nikkarilan koulukodin rakentamisen ja sen työn ja toiminnan tulevaisuudessa.

S. ja A. Bovalliuksen testamentin toimeenpano käynnistyi 1901.