Bovalliuksen apurahan saanut Taru Reinikainen on kokenut ja omistautunut opiskelija, joka valmistui jo seitsemänteen tutkintoonsa. Kuuloliiton puheenjohtajana toimivan Reinikaisen intohimo aikuisopiskelua kohtaan on vienyt hänet useiden tutkintojen läpi, ja viimeisin hänen projekteistaan on pro gradu -työ, joka käsittelee kohtuullisia mukautuksia työpaikoilla työoikeudellisesta näkökulmasta.
Kohtuulliset mukautukset työpaikalla
Yhdenvertaisuuslain 15. pykälä velvoittaa työnantajia järjestämään mukautuksia vammaisille henkilöille, jotta he voivat työllistyä ja edetä urallaan yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. Kohtuulliset mukautukset työpaikalla kohdistuvat ensisijaisesti työympäristön ja työolojen järjestelyihin.
- Esimerkiksi vammainen vastaa omista vapaa-aikana tarvitsemistaan apuvälineistä, kun taas työnantajan velvollisuutena on varmistaa, että työpaikalla on riittävät mukautukset, kuten tekniset ratkaisut tiedon saannin helpottamiseksi ja ergonomisten työolojen varmistamiseksi. Nämä mukautukset määritellään aina yksilöllisesti vammaisen henkilön tarpeiden perusteella, Reinikainen kertoo.
Työsopimuslaissa sopimussuhteet sovitaan yleensä työsopimuksessa, mutta kohtuulliset mukautukset ovat lisäoikeuksia, joita työnantajan tulee toteuttaa, vaikka niitä ei olisi työsopimuksessa erikseen mainittu.
- Työssäni nousee esiin se, että kohtuullisten mukautusten toteuttaminen on huonosti tunnettua työnantajien keskuudessa. Oikeuskäytäntö tai selkeät ohjeistukset eivät ole riittävän selkeitä määrittelemään, mitä pidetään kohtuullisena, Reinikainen sanoo.
Kohtuulliset mukautukset ovat aina yksilöllisiä ja riippuvat vammaisen tarpeista.
- Esimerkiksi kuulovammaisen työpaikalle voidaan hankkia induktiosilmukka, ja pyörätuolia käyttävälle voidaan järjestää esteetön pääsy työtiloihin, Reinikainen kertoo.
Työnantajien tietämättömyys ja sen vaikutukset
Työnantajien on tärkeää ymmärtää, että mukautukset voivat maksaa ja että niiden toteuttaminen on lakisääteinen velvollisuus.
- Työnantajien tietämättömyys kohtuullisista mukautuksista johtaa usein siihen, että mukautuksia ei toteuteta eikä niiden toteuttamista edes selvitetä. Vammaisten tulee itse pyytää mukautuksia ellei mukautusten tarve ole ilmiselvä asia. Työnantaja kuitenkin usein jättää pyynnöt huomioimatta ja saattaa tällöin syyllistyä syrjintään tietämättömyyttään. Lisäksi työnantajat saattavat olettaa vammaisen tarvitsevan mukautuksia ja jättää vammaisen rekrytoimatta tai päättää työsuhteen olettamusten takia, mikä voi osaltaan johtaa vammaisen syrjintään, Reinikainen sanoo.
Vammaiset työntekijät voivat kokea monenlaista syrjintää, kuten epäasiallisia kommentteja tai kohtuullisten mukautusten eväämistä ilman perusteltua syytä. Työnantajien on tärkeää ymmärtää, että kohtuullisten mukautusten evääminen on syrjintää, ellei työnantaja pysty osoittamaan, että pyyntö on kohtuuton.
- Syrjintä voi alkaa jo rekrytointivaiheessa, kun vammaisia ei palkata ennakkoluulojen vuoksi, Reinikainen kertoo.
Suosituksia työnantajille
Reinikainen kannustaa työnantajia tutustumaan velvollisuuksiinsa kohtuullisten mukautusten toteuttamisessa ja kouluttamaan itseään aiheesta. Työnantajien tulisi myös ottaa huomioon, että vammaiset voivat olla täysin työkykyisiä ja että heidän työllistämisensä voi tuoda työpaikalle uutta osaamista ja näkökulmia. Kohtuullisten mukautusten toteuttaminen palvelee usein kaikkia työpaikan työntekijöitä ei pelkästään vammaista henkilöä. Esimerkiksi valaistuksen toteutus näkövammaisen tarpeiden mukaan parantaa yleensä kaikkien työskentelyolosuhteita.
- Kohtuulliset mukautukset ovat usein yksinkertaisia toimenpiteitä, jotka voivat merkittävästi parantaa vammaisten työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä työtään tehokkaasti, Reinikainen korostaa.
Bovalliuksen apuraha on ollut merkittävä tuki Reinikaisen pro gradun tekemisessä. Apuraha ei ole vain taloudellinen tuki, vaan se myös kuvastaa arvostusta gradun aihetta kohtaan.
- Haluan kiittää Bovalliusta apurahasta, joka on auttanut minua viemään tärkeän aiheen eteenpäin, Reinikainen sanoo.
Kuvassa Bovallius-säätiön apurahan saaja Taru Reinikainen