Bovallius

10.2.2025

Oma suunta-hankkeen päätoteuttaja on Pieksämäen kaupunki ja osatoteuttaja Bovallius-säätiön omistama Bovallius-Palvelut Oy. Hanke tarjoaa tukea työnhakuun ja työllistymiseen. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa työllistymisen esteitä ja poistaa niitä valmennuksen keinoin niin, että sijoittuminen työhön, koulutukseen ja muihin sopiviin palveluihin etenee. Lisäksi tavoitteena on tarjota tukea työn aloituksessa sekä työnhakijalle että yritykselle, tai tukea asiakkaita opintojen aloituksessa.

Hankkeen kohderyhmänä ovat haastavassa työmarkkinatilanteessa olevat asiakkaat, erityisesti nuoret, maahanmuuttajat sekä osatyökykyiset.

Hanke tarjoaa konkreettista tukea esimerkiksi työnhakuasiakirjojen laatimisessa tai työhaastatteluun valmistautumisessa. Hanke auttaa asiakkaitaan myös
työelämätaitojen kehittämisessä voimavarakeskeisen valmennuksen keinoin. Asiakkaille etsitään uusia työllistymisen väyliä sekä erilaisia oppimisen mahdollisuuksia hyödyntäen mm. yritys- ja oppilaitoskäyntejä.

Hankkeen tuloksena kohderyhmän työttömyyden kesto lyhenee, etenemispolut selkiytyvät ja yritykset saavat rekrytointiin tukea.

Bovallius-Palvelut Oy vastaa alle 30-vuotiaista asiakkaista ja Pieksämäen kaupunki yli 30-vuotiaista. Bovalliuksessa hanketta koordinoi työvalmentaja Riikka Lipponen.

Hankeaika on 1.2.2025-31.1.2027. Hankkeen toimipisteet sijaitsevat Veturitalleilla sekä Hallipussissa.

Apurahan hakemisen taustalla oli Turun liiketalouden opiskelijoiden, Joonas Granön, Valtteri Kososen ja Kristian Repon, halu osallistua Special Olympics -turnaukseen. Salibandy on nuorille tärkeä harrastus, jota he ovat pelanneet niin Spesian salibandykerhossa kuin paikallisessa seurassa.

Turun silloinen yritysvalmentaja Sari Råman mainitsi Bovallius-säätiön apurahasta keskustellessaan opiskelijoiden kanssa.

- Päätettiin yhdessä, että haetaan apurahaa, jotta päästään turnaukseen, Granö sanoo.

Tanskassa järjestetty Special Olympics -turnaus oli ainutlaatuinen kokemus pelaajille, joilla on kehityksellisiä haasteita. Kolmipäiväisen turnauksen aikana opiskelijat osallistuivat useisiin peleihin, joista viimeinen oli finaali, jossa kaksi suomalaisjoukkuetta kohtasivat.

- Finaali oli jännittävä ja oli hauskaa tutustua muihin pelaajiin, Granö kertoo.

Bovallius-säätiön myöntämä apuraha tuki opiskelijoiden osallistumista konkreettisesti.

- Apurahalla pystyimme kattamaan matkakustannuksia, kuten lentoja, kuljetuksia, pelivarusteita ja koulumajoituksen, Granö kertoo.

20.12.2024

Tänä vuonna S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr jakaa yhteensä 58 000 euron edestä apurahoja 10 hakijalle. Syksyllä järjestetty apurahahaku oli jo kuudes julkinen hakukierros. Hakemuksia tuli tänä vuonna hieman edellisvuosia vähemmän, yhteensä 27 kappaletta. Haettujen apurahojen määrä ylitti moninkertaisesti jaettavissa olevan määrän. Myönnettyjen apurahojen suuruus vaihteli 500 euron pro gradu -apurahasta 15 000 euron kuulovammaisten nuorten liikuntahankeapurahaan.

Kuten aiempinakin vuosina mukana oli kohderyhmän aktiiviseen elämäntapaan, kulttuurin tuottamiseen, liikuntaan sekä retkitoimintaan liittyviä hakemuksia, kertoo säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti. Moni hakijoista on myös itse säätiön kohderyhmään kuuluva. Säätiö tukee 17.12.2024 tehdyillä päätöksillä sekä hankkeita, joilla on laajempaa vaikuttavuutta kuin myös kohteita, joissa apuraha mahdollistaa sen saajalle varsin henkilökohtaisen unelman toteutumisen, kuten kansainväliseen urheilutapahtumaan osallistumisen.

Lisätäkseen apurahatoimintansa vaikuttavuutta, säätiö on kuluvana vuonna myöntänyt kolmelle taholle rahoituksen monivuotisiin, laajempiin hankkeisiin. Vuosina 2024–2028 Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Spesia toteuttavat KOVA-hankkeen, jossa tavoitteena on kehittää tutkimusperusteisesti vaativan erityisen tuen vaikuttavuutta ja laatua ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeen kokonaisarvo on 400 000 euroa ja se on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen, sen saavutettavuuden parantaminen ja erityistä tukea tarvitsevien työllistymisen edistäminen ovat säätiön perustamisesta asti olleet säätiön keskeistä toimintaa, muistuttaa Sarpolahti. Myös Kuuloliitolle myönnettiin 250 000 euroa “Melu-uhasta kohti toimivampia oppimis- ja työtiloja kaikille” -kehittämishankkeeseen, joka toteutetaan vuosina 2024–2028. Kuurojen liitto puolestaan sai kolmivuotisen rahoituksen (150 000 euroa) viittomakielisten lasten valtakunnallisen kielikerhotoiminnan pilotointiin. Tavoite on, että näillä monivuotisilla yhteistyöhankkeilla pystytään kehittämään toimintatapoja ja menetelmiä, joilla säätiön Bovallius-apurahatoiminnan vaikuttavuus paranee ja hankkeiden tuotokset olisivat hyödynnettävissä laajasti säätiön kohderyhmän ulkopuolellakin. Esimerkiksi KOVA-hankkeesta odotetaan ensimmäisiä tutkimustuloksia jo kevään 2025 aikana.

Apurahatoiminnan mahdollistaa Bovallius-säätiön metsistä saatavat vakaat tulot. Ammattilaiset hoitavat säätiön metsäomaisuutta pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti turvaten metsä- ja luontoarvojen säilymisen ohella myös apurahojen jakamismahdollisuuden tulevaisuudessakin. Metsäomaisuuden tuottojen turvin säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan kuulovammaisten ja kommunikaatioesteisten yhteiskunnallisen aseman parantajana juuri siten kuin säätiön taustalla olevassa testamentissa vuodelta 1894 on edellytetty, toteaa Sarpolahti.

Säätiön apurahan saajista julkaistaan säätiön kotisivuilla säännöllisesti juttuja, joissa he kertovat oman tarinansa ja siitä, miten säätiön apurahalla toteutettu hanke on onnistunut.

Paasonen Sanna: Pro Gradu -opinnäytetyö suomalaisen viittomakielen perheopetuksesta perheopetusta tarjoavien ammattilaisten näkökulmasta, 500 €.

Yhdenvertaisuuslain 15. pykälä velvoittaa työnantajia järjestämään mukautuksia vammaisille henkilöille, jotta he voivat työllistyä ja edetä urallaan yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. Kohtuulliset mukautukset työpaikalla kohdistuvat ensisijaisesti työympäristön ja työolojen järjestelyihin.

- Esimerkiksi vammainen vastaa omista vapaa-aikana tarvitsemistaan apuvälineistä, kun taas työnantajan velvollisuutena on varmistaa, että työpaikalla on riittävät mukautukset, kuten tekniset ratkaisut tiedon saannin helpottamiseksi ja ergonomisten työolojen varmistamiseksi. Nämä mukautukset määritellään aina yksilöllisesti vammaisen henkilön tarpeiden perusteella, Reinikainen kertoo.

Työsopimuslaissa sopimussuhteet sovitaan yleensä työsopimuksessa, mutta kohtuulliset mukautukset ovat lisäoikeuksia, joita työnantajan tulee toteuttaa, vaikka niitä ei olisi työsopimuksessa erikseen mainittu.

- Työssäni nousee esiin se, että kohtuullisten mukautusten toteuttaminen on huonosti tunnettua työnantajien keskuudessa. Oikeuskäytäntö tai selkeät ohjeistukset eivät ole riittävän selkeitä määrittelemään, mitä pidetään kohtuullisena, Reinikainen sanoo.

Kohtuulliset mukautukset ovat aina yksilöllisiä ja riippuvat vammaisen tarpeista.

- Esimerkiksi kuulovammaisen työpaikalle voidaan hankkia induktiosilmukka, ja pyörätuolia käyttävälle voidaan järjestää esteetön pääsy työtiloihin, Reinikainen kertoo.

Työnantajien on tärkeää ymmärtää, että mukautukset voivat maksaa ja että niiden toteuttaminen on lakisääteinen velvollisuus.

- Työnantajien tietämättömyys kohtuullisista mukautuksista johtaa usein siihen, että mukautuksia ei toteuteta eikä niiden toteuttamista edes selvitetä. Vammaisten tulee itse pyytää mukautuksia ellei mukautusten tarve ole ilmiselvä asia. Työnantaja kuitenkin usein jättää pyynnöt huomioimatta ja saattaa tällöin syyllistyä syrjintään tietämättömyyttään. Lisäksi työnantajat saattavat olettaa vammaisen tarvitsevan mukautuksia ja jättää vammaisen rekrytoimatta tai päättää työsuhteen olettamusten takia, mikä voi osaltaan johtaa vammaisen syrjintään, Reinikainen sanoo.

Vammaiset työntekijät voivat kokea monenlaista syrjintää, kuten epäasiallisia kommentteja tai kohtuullisten mukautusten eväämistä ilman perusteltua syytä. Työnantajien on tärkeää ymmärtää, että kohtuullisten mukautusten evääminen on syrjintää, ellei työnantaja pysty osoittamaan, että pyyntö on kohtuuton.

- Syrjintä voi alkaa jo rekrytointivaiheessa, kun vammaisia ei palkata ennakkoluulojen vuoksi, Reinikainen kertoo.

Reinikainen kannustaa työnantajia tutustumaan velvollisuuksiinsa kohtuullisten mukautusten toteuttamisessa ja kouluttamaan itseään aiheesta. Työnantajien tulisi myös ottaa huomioon, että vammaiset voivat olla täysin työkykyisiä ja että heidän työllistämisensä voi tuoda työpaikalle uutta osaamista ja näkökulmia. Kohtuullisten mukautusten toteuttaminen palvelee usein kaikkia työpaikan työntekijöitä ei pelkästään vammaista henkilöä. Esimerkiksi valaistuksen toteutus näkövammaisen tarpeiden mukaan parantaa yleensä kaikkien työskentelyolosuhteita.

- Kohtuulliset mukautukset ovat usein yksinkertaisia toimenpiteitä, jotka voivat merkittävästi parantaa vammaisten työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä työtään tehokkaasti, Reinikainen korostaa.

Bovalliuksen apuraha on ollut merkittävä tuki Reinikaisen pro gradun tekemisessä. Apuraha ei ole vain taloudellinen tuki, vaan se myös kuvastaa arvostusta gradun aihetta kohtaan.

- Haluan kiittää Bovalliusta apurahasta, joka on auttanut minua viemään tärkeän aiheen eteenpäin, Reinikainen sanoo.

kohderyhmän toisen asteen opintoja edistävien pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen
kohderyhmän työllistymistä edistävien ratkaisujen kehittämiseen
ammatillisen erityisopetuksen, työelämän ja vapaa-ajan ohjauksen yhteistyön kehittämiseen
kohderyhmälle suunnatun materiaalin, palvelun tai tapahtuman tuottamiseen
Ammattiopisto Spesian opiskelijoiden / kohderyhmän urheilu- ja harrastustoiminnan kertaluonteiseen mahdollistamiseen
säätiön tarkoitusta toteuttavan gradu-/väitöskirjatasoisen tutkimustyön mahdollistamiseen tai
ammatillisten erityisopiskelijoiden, opettajien ja muiden asiantuntijoiden tai kohderyhmän kansainvälisyyden lisäämiseen

Apurahojen saajista päättää säätiön hallitus. Hallitus käyttää tarvittaessa asiantuntijoita hakemusten arviointiin.

Apurahan saajat julkistetaan säätiön www-sivuilla ja niistä ilmoitetaan apurahansaajille hakujärjestelmän kautta. Saajat ilmoitetaan myös verottajalle ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle (MELA) siten kuin lainsäädäntö edellyttää.

Lisätietoja apurahahausta sivulla bovallius.apurahat.net. Apurahaa koskevat kysymykset tulee toimittaa hakujärjestelmässä tai sähköpostilla osoitteeseen bovallius@bovallius.fi

apurahailmoitus

raportointiohje

6.8.2024

Vahvistamme alueellista toimintaa

Spesia organisoituu uudella tavalla vuoden 2025 alussa, jolloin Ammattiopisto Spesia muodostuu kolmesta maantieteellisestä alueesta, joilla kullakin on oma rehtorinsa. Kyse on uudelleenorganisoitumisesta, joka vahvistaa entistä paremmin alueellista toimintaa.

Alueiden rehtoreiksi, suoraan toimitusjohtajan alaisuuteen, siirtyvät 1.1.2025 alkaen Tiina Mäki-Gaetz (Etelä-Suomi), Annemari Suonsivu (Länsi-Suomi) ja Jaana Myyryläinen (Keski- ja Itä-Suomi).

”Nyt on aika katsoa tulevaisuuteen. Käynnissä on monia muutoksia, kuten TE-uudistus ja hyvinvointialueuudistus. Uusi organisaatio mahdollistaa tiiviimmän ja ketterämmän alueellisen yhteistyön ja tukee paikallista yhdessä tekemistä muiden toimijoiden kanssa”, kertoo Janne Juvakka, Ammattiopisto Spesia Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Toimitusjohtajahaku avautuu 6.8.2024

Spesia hakee uutta toimitusjohtajaa johtamaan uudistuvaa organisaatiota. Spesia on osa Invalidiliitto-konsernia. Haku avautui 6.8.2024 ja toimitusjohtajan toivotaan aloittavan työnsä 1.1.2025. Valinnan tekee Ammattiopisto Spesia Oy:n hallitus.

Uusi lukuvuosi tuo siis Spesiaan muutoksen tuulia. Toimitusjohtaja Mia Sarpolahti jatkaa 1.1.2025 Spesian toisen omistajan, Bovallius-konsernin, palveluksessa ja rehtori Tiina Meriläinen jää eläkkeelle vuoden 2025 alussa.

”Spesia täyttää vuonna 2025 jo seitsemän vuotta. Mia ja Tiina ovat tehneet merkityksellistä ja hienoa työtä uuden Spesian rakentajina valmisteluista lähtien. Spesiasta on tullut paikka, jossa jokainen saa loistaa, ” kiittää Janne Juvakka.

Lisätietoja:
Ammattiopisto Spesia Oy:n hallituksen puheenjohtaja,
Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka
p. 040 591 7098

Mia Sarpolahti toimii 1.1.2025 alkaen Bovallius-säätiön lisäksi myös Bovallius-Palvelut Oy:n toimitusjohtajana

Bovallius-Palvelut Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Timo Keisala siirtyy pois Bovallius-konsernin palveluksesta.

Bovallius-Palvelut Oy:n osittain omistama Pieksämäen Seudun Talohuolto Oy on kesän aikana myyty ja se on nykyään osa PHM Finland Oy:tä. Timo Keisala jatkaa Pieksämäen Seudun Talohuolto Oy:n täysiaikaisena toimitusjohtajana 1.1.2025 alkaen. Siihen asti hän toimii edelleen myös Bovallius-Palvelut Oy:n toimitusjohtajana.

Lisätietoja:

S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr:n hallituksen puheenjohtaja

Antti Heikkilä

p. 040 669 0599

1.8.2024

Reippaat ja ahkerat Spesian opiskelijat pääsivät tänäkin vuonna Bovallius-säätiön tarjoamiin kesätyöpaikkoihin näyttämään kykynsä ja oppimaan uutta. S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr tarjoaa joka kesä Spesian opiskelijoille kahden viikon kesätyöjakson eri alojen, kuten perussiivouksen ja keittiötöiden parissa. Bovallius vastaa kaikista opiskelijoiden kesätöihin liittyvistä kustannuksista. Tänä vuonna kesätöissä oli melkein 40 opiskelijaa.

Kesätyö on jäänyt mieleen monelle opiskelijalle positiivisena kokemuksena. Yksi heistä on Elli, joka kertoo kesätöistään:

- Tuntuu ihanalta, mukavalta ja kivalta olla töissä. Työporukka on kiva! Muistoja jää mieleen ja perussiivouksen työtehtävät ovat varmasti mielessä. Hyvät vitsit, runot ja tarinat naurattaa.

Lue lisää kesätyöntekijöiden kokemuksia Spesian blogista:

https://www.spesia.fi/bovalliuksen-kesatyopaikat/

Näin syntyi idea turvallisuusviuhkasta, jonka toteuttamiseen Bovallius myönsi apurahan.

Elämässä ja arjessa tulee vastaan ongelmatilanteita, joissa on tärkeää saada apua välittömästi. Jos yhteinen kieli puuttuu, voi avunsaaminen olla haastavaa akuutissa tilanteessa. Tähän ongelmaan Kuurojen kansanopiston Petra Juva ja Maria Kursi lähtivät etsimään ratkaisua. Juva kertoo idean alkulähteestä.

- Turvallisuusmateriaalia ei ole juurikaan saatavilla visuaalisessa muodossa tai selkoviitottuna. Miten esimerkiksi kuurot tai heikon kielitaidon omaavat henkilöt voivat hakea apua nopeasti tilanteen tullen?

Ratkaisuksi kehitettiin turvallisuusviuhka. Viuhkan liuskoissa on kuvia erilaisista hätätilanteista, kuten tulipalosta, sähköiskusta tai ryöstöstä sekä lyhyt, tilannetta kuvaava teksti. Kääntöpuolelta löytyy QR-koodi, jonka skannaamalla puhelimeen aukeaa viittomakieliset ohjeet kyseisen tilanteen varalle. Kursi kertoo viuhkan olevan kätevä apu arkisiin tilanteisiin.

- Et voi mennä kadulla kysymään apua tai soittaa hätänumeroon nähdessäsi talon palavan, jos ei ole yhteistä kieltä. Viuhkan avulla ohjeistamme, miten tällaisissa tilanteissa voi pyytää apua ohikulkijalta yhteisen kielen puutteesta huolimatta.

Turvallisuusviuhkoja tehtäessä on ajateltu kuuroja ihmisiä, mutta viuhkoista on hyötyä monille muillekin. Kursi kertoo viittomakielisen yhteisön olevan moninainen.

- On esimerkiksi maahanmuuttajia, jotka eivät osaa kirjoittaa tai lukea, ja heille viuhka on hyödyllinen. Meiltä löytyy myös suomalaisia kuuroja, joilla erinäisistä syistä kirjoitetun tekstin taito on heikko, joten viuhka palvelee myös heitä.

Viuhkat lisäävät elämänhallinnan tunnetta

Turvallisuusviuhkoja on jaettu opiskelijoille Kuurojen kansanopistossa. Viuhkoja on jo nyt painettu satoja kappaleita, ja niitä painetaan tarpeen mukaan lisää. Kursi kertoo turvallisuusviuhkojen tarpeen olevan jatkuva.

- Suomeen tulee jatkuvasti lisää kuuroja henkilöitä. Ensimmäisen pakolaisaallon aikana viuhka olisi ollut todella tärkeä, emmekä voi ennustaa, kuinka paljon viuhkoista hyötyviä henkilöitä tulevaisuudessa tulee.

Koska viuhkat sopivat kuurojen lisäksi myös kuuleville, kysyntä viuhkoilla on kovaa.

- Viuhkoille on aina tarvetta. Jos tilaamme niitä uuden erän, voimme samalla tehdä niihin päivitystyötä ja lisätä erilaisia tilanteita kortteihin. Kuuntelemme opiskelijoidemme tarpeita ja jatkokehitämme viuhkaa tarpeisiin sopivaksi.

Turvallisuusviuhkojen materiaalit ovat Kuurojen kansanopiston nettisivuilla kaikkien saatavilla, jotta mahdollisimman moni hyötyisi niistä.

Viuhkojen suunnittelusta ja toteutuksesta ylijääneet rahat käytettiin lisäkoulutukseen.

- Järjestimme neljän tunnin hätäensiapukoulutusta opiskelijoille viime vuoden keväänä. Siellä kävimme läpi, mitä tehdä hätäensiapua annettaessa.

Kursi ja Juva kiittelevät molemmat Bovalliusta saamastaan apurahasta.

- Tämä on todella hieno mahdollisuus meille. Olemme kiitollisia, että saimme rahoituksen, jonka avulla järjestimme koulutuksen ja tuotimme konkreettiset viuhkat. Ilman rahaa tätä ei olisi voinut toteuttaa. Viuhkat lisäävät opiskelijoiden turvallisuuden ja elämänhallinnan tunnetta.

7.5.2024

Nyt tutkitaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta!

S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr on myöntänyt rahoituksen 5-vuotiselle tutkimus- ja kehittämishankkeelle, jonka tavoitteena on löytää uusia näkökulmia, merkityksiä ja mittareita ammatillisen koulutuksen vaikutusten, vaikuttavuuden ja laadun mittaamiseen ja kehittämiseen. Hankkeessa seurataan vaativan erityisen tuen opiskelijoiden polkuja koulutuksen aikana ja sen jälkeen.

KOVA — Uutta ajattelua koulutuksen vaikuttavuuteen -hanketta toteuttavat Ammattiopisto Spesia ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Tämänkaltainen seurantatutkimus on ainutlaatuinen Suomessa ja siksi kova juttu!

S. ja A. Bovalliuksen säätiö on myöntänyt hankkeelle yhteensä 400 000 euron rahoituksen vuosille 2024–2028.

Päivi Korhonen, Helsingin seurakuntien kuurojen diakoniatyöntekijä, kertoo kokemuksistaan Bovalliuksen myöntämästä apurahasta ja sen vaikutuksista työhönsä.

Päivi Korhonen on työskennellyt Helsingin seurakuntien kuurojen diakoniatyöntekijänä yli 25 vuotta. Hänen työnsä on monipuolista ja kattaa kaikki Helsingin alueen kuurot. Päivi käyttää äidinkielenään viittomakieltä ja suomea. Päivi kuulee kuulolaitteiden avulla.

"Teen kuurojen diakoniatyöntekijän työtä. Se on hyvin laaja-alaista ja moninaista. Juuri nyt olen kokoamassa kevätkauden tiedotetta. Tässä on paljon työtä", kertoo Päivi, joka viime vuosina on laajentanut osaamistaan osallistumalla kristilliseen ratkaisukeskeiseen terapiakoulutukseen. Bovalliuksen apurahan avulla saatu koulutus on avannut Päiville uusia mahdollisuuksia työssään.

Kuurojen diakoniatyössä on tärkeää pystyä palvelemaan kaikkia eri kuulovammaisryhmiä. Päivin työ kattaa viittomakieliset, huonokuuloiset, kuurosokeat ja kuulonäkövammaiset. Viittomakielisten määrä vähenee kuurona syntyneiden vauvojen implantoinnin myötä.

Päivi ei aseta tiukkoja kriteerejä asiakkailleen. "Asiakkaalle ei ole muita vaatimuksia kuin se, että hän pystyy vuorovaikutukseen. Voimme kommunikoida viittomakielellä, viitotulla puheella, suomen kielellä tai taktiilisti” hän selventää.

Päivi haluaa keskittyä asiakkaisiinsa ja antaa heille tarvittavan avun. “Otan korkeintaan kaksi terapia-asiakasta muun työn rinnalla kerrallaan vastaan. Tällä hetkellä minulla on yksi asiakas”, Päivi kertoo.

Kristillisyys näkyy myös Päivin työssä. "Terapiassa kristillisyys näkyy niin, että voin asiakkaan niin halutessa ehdottaa, että voidaan rukoilla jonkun asian puolesta, ja sitten rukoillaan", selittää Päivi. "Jos henkilö ei halua ottaa terapiassa esiin hänen hengellisiä asioitaan, ei ole pakko. Ei tuputeta, mutta kysytään ja annetaan mahdollisuus."

Apurahasta tukea koulutuksiin osallistumiseen ja materiaalien hankintaan

Bovalliuksen myöntämä apuraha on ollut ratkaiseva tekijä Päivin työssä. "En olisi saanut terapeutin pätevyyttä ilman apurahaa. Sain myös lyhytterapeutin pätevyyden", kertoo Päivi. "Pitkäaikainen haaveeni on ollut tehdä terapiatyötä viittomakielellä. Apuraha on todellakin mahdollistanut sen, että pääsin koulutukseen. Ilman Bovalliuksen apurahaa koulutukseen hakeminen olisi jäänyt."

Bovalliuksen myöntämä apuraha ei ole ainoastaan mahdollistanut Päivin kouluttautumista, vaan auttanut myös tarvittavien välineiden hankinnassa. "Olemme hankkineet paljon materiaaleja, kuten rukouskortteja ja korttimateriaaleja. Bovallius mahdollisti myös ratkaisukeskeisen koulutuksen maksamalla siitä osan", mainitsee Päivi.

Päivi näkee apurahan erittäin tärkeänä tekijänä työssään. "Ilman apurahaa en olisi hakenut koulutukseen. Olen hyödyntänyt oppimaani esimerkiksi niin, että asiakkaideni retken ohjelmassa olen ottanut ratkaisukeskeisen näkökulman. Olen käyttänyt näitä menetelmiä myös ryhmien kanssa ja tulen käyttämään jatkossakin."

Päivin tarina korostaa, kuinka apuraha voi olla ratkaiseva tuki yksilölle, joka pyrkii laajentamaan osaamistaan ja tarjoamaan arvokkaita palveluita yhteisölleen. Bovalliuksen apuraha on osoittautunut voimavaraksi Päivin kaltaiselle ammattilaiselle, joka pyrkii tekemään työtään syvemmin ja vaikuttavammin.

Toiminnalliset ja visuaaliset menetelmät ratkaisukeskeisessä terapiassa, kun abstrakti ajattelu ja/tai suomen kieli viittomakieliselle kuurolle haastavaa.

Bovalliuksen apurahan saaja:
Kuuloliiton puheenjohtaja Taru Reinikaisen pro gradu -työ

Työnantajien on tärkeää ymmärtää, että mukautukset voivat maksaa ja että niiden toteuttaminen on lakisääteinen velvollisuus.

- Syrjintä voi alkaa jo rekrytointivaiheessa, kun vammaisia ei palkata ennakkoluulojen vuoksi, Reinikainen kertoo.

Bovalliuksen apuraha on ollut merkittävä tuki Reinikaisen pro gradun tekemisessä. Apuraha ei ole vain taloudellinen tuki, vaan se myös kuvastaa arvostusta gradun aihetta kohtaan.

- Haluan kiittää Bovalliusta apurahasta, joka on auttanut minua viemään tärkeän aiheen eteenpäin, Reinikainen sanoo.

Kuvassa Bovallius-säätiön apurahan saaja Taru Reinikainen

Viime vuosina yleistyneet boudoir-kuvaukset olivat Janita Nurmisen pitkäaikainen haave. Boudoir-kuvauksilla tarkoitetaan usein naisista otettavia sensuelleja, romanttisia ja voimaannuttavia kuvia, joissa mallit ovat pukeneet yllensä vaatteet, joissa kokevat olonsa itsevarmaksi.

Askel kohti haaveen konkreettista toteutusta lähti keskustelusta Nurmisen ystävän kanssa.

- Kerroin haaveestani yhdelle ystävälleni ja pohdin, miten tällainen olisi mahdollista toteuttaa, kun pelkkä hotellihuoneen varaus maksaa jo paljon. Ystäväni vinkkasi minulle Bovalliuksen apurahasta.

Apurahaa haettuaan Nurminen pääsi suunnitteluissaan vauhtiin. Hän päätti kohdistaa kuvauksen täysi-ikäisille kuuroille, viittomakielisille naisille.

- Kuurot naiset ovat kokeneet elämänsä aikana paljon kaikenlaista, kuten esimerkiksi syrjintää ja vähemmistöstressiä, eikä heille ei ole koskaan aiemmin järjestetty mitään tällaista.

Nurminen halusi boudoir-kuvauksella tarjota naisille voimaannuttavan kokemuksen.

- Tarkoitus on antaa kuvattaville kokemus siitä, että he ovat hyviä juuri sellaisina kuin ovat - omina itsenään. Tarkoitus on kuvata sitä, kuinka tärkeää on nähdä itsensä kauniina ja arvokkaana.

Kuvausten suosio oli niin suurta, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan

Varmistuttuaan siitä, että kuvaus oli Bovalliuksen apurahan avulla mahdollista toteuttaa, Nurminen etsi tulevat asiakkaansa Viittovat Naiset -nimisestä Facebook-ryhmästä. Hän oli aiemmin julkaissut ryhmään videon, jossa kertoi tulevasta kuvaustapahtumasta ja kertoi, milloin ilmoittautuminen aukeaa. Näin ollen kaikki videon nähneet saivat yhtäläisen mahdollisuuden ilmoittautua kuvaukseen. Paikat täytettiin nopeusjärjestyksessä.

- Paikat kuvaukseen täyttyivät todella nopeasti ilmoittautumisen avauduttua. Tarjolla oli 10 paikkaa, joten kaikki halukkaat eivät valitettavasti päässeet mukaan.

Nurmiselle oli tärkeää, että ilmoittautuminen ja asiakkaille ilmaiseen kuvaukseen osallistuminen olisi mahdollisimman tasapuolista kaikille halukkaille. Asiakkaiden ainut kriteeri oli olla täysi-ikäinen kuuro, viittomakielinen nainen.

- Nuorin valokuvattava oli parikymppinen ja vanhin päälle 70-vuotias. Iän tai ulkonäön suhteen ei ollut vaatimuksia, vaan kaiken näköiset naiset olivat tervetulleita kuvattaviksi. En halunnut suosia ketään tai valita, kuka saisi tulla ja kuka ei.

Kun sekä valokuvaaja että valokuvattavat ovat kuuroja, on kuvauksen aikaisen kommunikoinnin sujuvuuden vuoksi toimittava eri tavoin kuin kuulevien välisessä tilanteessa.

Nurminen keskusteli asiakkaidensa kanssa etukäteen kuvattavan toiveista ja ajatuksista, sekä kävi läpi sen, miten valokuvaustilanne etenee.

- Valokuvauksen aikana opastin aina, mitä tulee seuraavaksi tehdä, missä asennossa kannattaa olla ja mihin tulee katsoa.

Huomion saaminen kesken kuvausten niin asiakkaan kuin valokuvaajankin taholla hoitui käsien avulla.

- Kättä vilkuttamalla tai olkapäähän taputtamalla sain kuvattavien huomion silloin, kun he eivät katsoneet minua. Olen itse kuuro ja viittomakielinen, joten asiakkaat saivat samalla tavalla minun huomioni.

Apuraha mahdollisti upean ja onnistuneen viikonlopun

Nurminen on Bovalliukselta saamastaan apurahasta kiitollinen, sillä ilman apurahaa hän ei olisi voinut toteuttaa koko tapahtumaa.

- Minulla ei olisi itse ollut varaa maksaa koko viikonlopuksi hotellihuonetta ja tarjota kuvausmahdollisuutta naisille.

Apurahan ansiosta Nurmisen oli mahdollista toteuttaa pitkään haaveilemansa boudoir-kuvaus ja tarjota asiakkailleen ikimuistoinen kokemus - vieläpä asiakkaalle täysin ilmaiseksi.

- Parin kuukauden prosessi kulminoitui upeaan ja onnistuneeseen viikonloppuun.

Myös asiakkaat olivat tyytyväisiä tapahtumaan ja kuviin. Jokainen osallistuja sai muistoksi omat valokuvansa digitaalisessa muodossa.

- He saavat itse tehdä kuvillaan mitä haluavat. Jotkut julkaisivat kuvansa somessa ja toiset taas tilasivat niistä kuvakirjan itselleen.

Nurminen kertoo boudoir-kuvausviikonlopun olleen hänelle yksi vuoden kohokohdista. Tapahtuma oli myös hänelle itselleen merkityksellinen.

- Koin, että tekemälläni työllä oli iso merkitys ja sain jälkikäteen tapahtumasta niin paljon positiivista palautetta ja kiitosta osallistujilta, että siitä jäi todella hyvä mieli.

Bovalliuksen tarjoama apuraha mahdollistaa Nurmisen mielestä monien haaveiden toteuttamisen ja hienojen asioiden tekemisen. Hän on kiitollinen siitä, että sai apurahan.

- Tapahtumalle oli selkeästi tarvetta. Toivon, että voisin hakea apurahaa ja toteuttaa tapahtuman uudelleen myös ensi vuonna.

Kuvassa Bovallius-säätiön apurahan saaja Taru Reinikainen

Jasmine Sällström oli yksi Nurmisen
tapahtumaan osallistuneista
upeista kuvattavista.

16.1.2024

Bovallius-säätiö järjesti maaliskuussa 2023 yhdessä Pieksämäen kaupungin kanssa Tienilän alueen maanomistajille, vapaa-ajan asukkaille ja kaikille asiasta kiinnostuneille avoimen keskustelutilaisuuden suunnitelmista selvittää mahdollisen tuulivoimapuiston sijoittumista Pieksämäen Tienilään.

Tilaisuuden jälkeen kaupunki ja säätiö ovat loppuvuoden jatkaneet selvitystyötä, jonka seurauksena on varmistunut, ettei hankkeen etenemiselle tässä vaiheessa ole edellytyksiä.

Jasmine Sällström oli yksi Nurmisen
tapahtumaan osallistuneista
upeista kuvattavista.

18.9.2023

C.O. Malm-keskus ry perustettiin muutama vuosi sitten tarkoituksenaan edistää akateemisen tutkimusmateriaalien olemassaoloa viittomakielen vähemmistöryhmille. Keskus kehittää ja tuottaa materiaaleja ja palveluita, jotka liittyvät kielelliseen saavutettavuuteen, kotimaisiin viittomakieliin ja kulttuuriin sekä kielelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Keskus pyrkii vastaamaan tarpeisiin tuottamalla materiaalia, jota viittomakielisten keskuudesta puuttuu. Yksi tällainen kohde on maahanmuuttajille suunnattu tietopaketti suomalaisesta yhteiskunnasta. C. O. Malm-keskus sai Bovallius-säätiöltä 25 000 euron apurahan.

Apurahalla halutaan tukea kuurojen ja viittomakielisten maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. C. O. Malm-keskuksen osa-aikaisen toiminnanjohtaja
Irja Seilolan mukaan kuurot maahanmuuttajat on pieni ryhmä.

- Kukaan ei tarjoa heille kotoutumista tukevia materiaaleja, joten materiaaleista on huutava pula.

Kuurolla maahanmuuttajalla on vaara jäädä täysin yksin

Suomalaiseen vastaanottokeskukseen saapuvalle maahanmuuttajalle kaikki on uutta: kieli, kulttuuri ja ympäristö. Siinä missä kuuleva maahanmuuttaja voi saada keskustelun kautta tietoa ympäristöstään, on kuuro maahanmuuttaja usein oman onnensa nojassa. Kuurolla maahanmuuttajalla voi olla vaikeuksia hallita jopa kotimaansa kieltä tai viittomakieltä, sillä kotimaassaan kuurot eivät ole välttämättä päässeet mukaan yhteiskuntaan kieltä oppimaan.

- Toisilta puuttuu jopa peruskoulutausta. Tällöin kaikki pitää opetella perustasolta yhteiskunnan toiminnasta lähtien, kertoo Seilola.

Edes vastaanottokeskuksissa kuurot maahanmuuttajat eivät saa tietoa yhteiskunnasta helposti.

- Monet maahanmuuttajat miettivät tavallisia asioita. Mikä on apteekki, mitä tarkoittaa maitotuotteet, mikä on Kela? Mistä voin saada rahaa? luettelee Seilola.

Seilolan mukaan yhteiskunta olettaa, että ihmiset joko tietävät, oppivat tai pystyvät selvittämään perusasiat. Kuurot maahanmuuttajat, joilla ei ole kieltä, eivät tähän välttämättä pysty.

- Olisi edes joku, joka antaisi vähän vinkkiä, miten kaikki toimii, toteaa Seilola.

Tähän tarpeeseen C. O. Malm-keskus vastaa Bovalliuksen apurahojen avulla. Tekeillä on kuusi lyhyttä, selkokielistä videota, joissa annetaan kuuroille maahanmuuttajille tarpeellista informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Miten kohderyhmä löytää videot? Tähän Seilolalla on vastaus.

- Teemme lehtisiä, joita jaetaan vastaanottokeskuksissa. Lehtisessä on QR-koodi, jonka skannaamalla pääsee näkemään videot.

QR-koodi valikoitui pitkän pohdinnan jälkeen selkeimmäksi tavaksi päästä käsiksi videoihin, sillä kuuroille ja mahdollisesti sen myötä kieli- ja lukutaidottomille maahan tulijoille esimerkiksi internet-osoitteen kirjoittaminen voi olla haasteellista.

- Jos lukutaitoa ei ole, voi kirjainten tunnistaminen ja kopioiminen osoiteriville olla vaikeaa. Koodilla pääsee suoraan videoon.

Videoiden sisältöä suunnitteli itse kohderyhmä parhaan tuloksen takaamiseksi

Bovalliuksen antamasta tuesta noin kolmaosa käytettiin työpajoihin, joilla projekti käynnistettiin.

- Haastattelimme Kuurojen kansanopistolla eri ajan Suomessa olleita henkilöitä siitä, millaista tukea ja apua he olisivat kaivanneet maahan saapuessaan, Seilola kertoo.

Haastattelujen pohjalta videot päädyttiin tekemään suomalaisella viittomakielellä, ja tukena käytetään selkokuvia. Videoilla esiintyvät viittojat ovat maahanmuuttajia.

- Pyrimme huomioimaan kohderyhmän mahdollisimman hyvin, jotta materiaali olisi oikeasti hyödyllistä ja käyttökelpoista, Seilola toteaa.

Loput rahat käytettiin videoiden tuotantoon ja palkkakuluihin.

- Viittojille on maksettu esiintymisestä palkkio. Editointityöt, kuvaaminen, esitteen tekeminen… Rahat käytettiin käytännön tasolla tekemiseen, kertoo Seilola.

Hankkeella lisättiin näkyvyyttä

Seilolan mukaan Bovalliuksen apuraha on auttanut saamaan hankkeen myötä enemmän huomiota kuuroille maahanmuuttajille sekä C. O. Malm-keskukselle. Jopa valtion suunnasta on pyydetty nyt selvitystä kuurojen maahanmuuttajien kotoutumisen suhteen, kun asia on nostettu yleiseen tietoon.

Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Seilolan mukaan videohankkeen myötä on tullut esille myös muita tarpeita.

- Kuusi pientä videota on pisara meressä, kun aiheita olisi niin monia. Toivottavasti tämä on alku jollekin, Seilola toteaa.

Seilolan mukaan tarvetta olisi tiedon saannin tehostamiselle. Yksi vaihtoehto on esimerkiksi tiedotuskanava, jonka kautta kuurot maahanmuuttajat voisivat hakea ja saada tarvitsemaansa tietoa. Materiaalia on edelleen tarjolla vähän. Oleskeluluvan saaneilla maahanmuuttajilla on oikeus tulkkauspalveluun, mutta Seilola näkee tulkkauspalvelun nykyisessä muodossa puutteita.

- Tarvitaan kuuleva ja kuuro tulkki. Kuuleva kääntää tiedon kuurolle tulkille, joka kääntää tiedon kuurolle maahanmuuttajalle ymmärrettävään muotoon, Seilola selventää.

Myös vertaistuen tarve on suuri, kun kyse on integroitumisesta uuteen kulttuuriin. Etenkin vastaanottokeskuksissa asuvat kuurot maahanmuuttajat jäävät usein täysin ilman keskustelukumppaneita.

- Varsinkin kesällä kuurot maahanmuuttajat saattavat olla yksin useita viikkoja. Ei ole ketään, joka keskustelisi heidän kanssaan, huokaa Seilola.

Seilolan mukaan pakolaisuuden taustalla on usein dramaattinen asia, kuten sota tai kulttuurinen vaino. Siksi olisi erityisen tärkeää, että vertaistukea olisi saatavilla.

- Näen tässä psykososiaalisen tuen tarpeen, josta ei tällä hetkellä puhuta mitään, Seilola toteaa.

Yksi ratkaisu vertaistukeen voisi olla kuurojen maahanmuuttajien keskittäminen samaan kaupunkiin. Keskittämisessä ollaan Seilolan mukaan jo edistytty, mutta edelleen byrokratia ja pitkät käsittelyajat venyttävät prosessia. Joskus kuurot maahanmuuttajat sijoitetaan eri kaupunkeihin esimerkiksi perhesyistä.

- Silloin voitaisiin esimerkiksi tarjota junaliput maahanmuuttajille, jotta he voisivat edes joskus tavata, ehdottaa Seilola.

Kuurojen maahanmuuttajien integroitumiseen liittyvät haasteet ovat pitkäaikaisia, ja niihin tartutaan valtion tasolla hitaasti. Tähän Seilola toivoisi parannusta.

- Mielestäni on tärkeää nostaa esiin vähemmistöjen oikeuksia esiin myös siitä näkökulmasta, että vaikka puhutaan pienestä määrästä ihmisiä, hekin ovat olemassa.

Lumilautailija Cecilia “Sissi” Hanhikoski on hakenut ja saanut Bovalliuksen apurahan, joka on siivittänyt Hanhikoskea kohti unelmaansa, kuurojen olympialaisia.

Maaliskuussa 2024 Turkissa järjestettävät kuurojen olympialaiset ovat tavoite, johon kuuro lumilautailija Hanhikoski tähtää. Lajin välineistö käy kukkarolle kalliiksi, joten Hanhikoski päätti hakea Bovalliukselta tukea apurahan muodossa tarvittavien välineiden hankintaan.

- Kahden vuoden tukirahoilla olen saanut tehtyä tärkeitä hankintoja, kuten uudet kilpalaudat, laskusiteitä lautoihin, kypärän ja ajanottovälineet. Ilman tukea en voisi päivittää välineistöäni.

Hanhikoskella on tällä hetkellä kaksi kilpalautaa, jotka maksoivat yhteensä noin 3 000 euroa. Hintaa nostaa se, että laudat tehdään mittatilaustyönä.

- Lajin harrastajamäärä on niin pieni, ettei tarpeeksi laadukasta kisavälineistöä myydä tavallisissa kaupoissa. Laudat pitää tilata erikseen, joten mittatilaustyö maksaa kaupasta ostettua enemmän. Tietysti lauta on silloin myös soveltuvampi, kun se on suunniteltu minua varten.

Mahdollisuus hankkia tarkkoja ajanottovälineitä harjoittelun tueksi

Bovalliuksen apurahan mahdollistamat uudet laudat tuli kisakalenteria katsottaessa täydelliseen aikaan. Olympialaiset siintävät edessä, ja uusi kilpailulauta on päivitetty versio vanhaan lautaan nähden.

- Uusi lauta on ketterämpi ja sen kanssa laskiessa voin reagoida tilanteisiin nopeammin laskun aikana. Edelleen laji vaatii taitoa, sitä uusi lauta ei poista, mutta nopealaskuisempi lauta auttaa saamaan paremman ajan mäessä.

Kunnolliset ajanottovälineet olivat Hanhikosken harjoittelun kannalta myös merkittävä hankinta. Laskuun tarkoitettu ajanottovälineistö maksaisi parista tuhannesta kolmeen tuhanteen euroon. Koska Hanhikoski olisi laitteen ainut käyttäjä, ei hänen ja valmentaja Ismo Heiramon mielestä ollut järkevää sijoittaa niin tyyriseen laitteistoon.

- Hankimme ajanottoon Freelap-laitteen, jota käytetään esimerkiksi maastopyöräilyssä. Laite ottaa ylös tarkan kierrosajan, joten voin verrata saman päivän aikana tehtyjä laskuja toisiinsa.

Harjoitteluun kuuluu laskujen kuvaaminen, jolloin tarkempi analysointi onnistuu jälkikäteen. Uuden ajanottolaitteiston ansiosta Hanhikoski ja valmentaja saavat reaaliaikaista dataa kierrosajoista harjoituksen aikana.

- Voimme tarkastella jo harjoituksen aikana, pysyykö vauhti ja taso samana, ja millaisia vaihteluja laskujen aikana tulee. Tämä on todella tärkeä tieto harjoituksen kannalta.

Vuodesta 2007 asti kisannut Hanhikoski innostui lajista noin 11-vuotiaana. Ensimmäisten kisojen jälkeen kiinnostus lajiin kasvoi entisestään, ja käännekohtana oli yhteistyön aloitus nykyisen valmentaja Heiramon kanssa.

- Heiramon kanssa olen oppinut paljon uutta sekä lajista että valmentajan ja urheilijan välisestä yhteistyöstä. Kemiat kohtaavat ja ajatuksemme käyvät yksiin.

Urheiluun panostaminen on valinta, joka tarkoittaa muiden elämässä olevien asioiden uudelleenjärjestelyä. Hanhikoski asuu Helsingissä, mutta käy vuosittain 4-8 viikkoa Rukalla lajin harjoittelua varten.

- Töiden ja opintojen kanssa täytyy säätää, jotta tämä onnistuu, mutta se on elämäntapa. Motivaatio pitää olla korkea, muuten ei jaksaisi lähteä toiselle puolelle Suomea treenaamaan.

Kuurojen urheilijoiden arvostus Suomessa on vielä vähäistä

Kuurot urheilijat antavan itsestään kaiken lajille siinä missä kuulevatkin urheilijat. Kuurojen urheilijoiden arvostus ei kuitenkaan ole yhtä korkea kuin kuulevien, ja se harmittaa Hanhikoskea.

- Itselläni on kuurojen olympialaisista mitaleja, mutta niitä ei arvosteta läheskään samalla tavalla kuin kuulevien olympiamitaleja. Bovalliuksen apuraha on antanut näkyvyyttä minulle ja minun kauttani kuurojen urheilulle.

Hanhikoski on kiitollinen Bovalliukselle saamastaan tuesta. Apurahan saaminen oli avainasemassa siinä, että Hanhikoski pystyy ylipäätään jatkamaan tavoitteellisesti lumilautailun parissa.

- Kuurona urheilijana on vaikea saada apurahoja. Bovalliuksen apuraha viime vuonna oli positiivinen yllätys. Ilman sitä en olisi voinut hankkia kaikkia tarvitsemiani välineitä, vaan olisin saanut ehkä nyt yhden ja muutaman vuoden päästä toisen välineen.

Apuraha mahdollisti Hanhikoskelle välineiden hankkimisen tulevia kisoja ensisijaisesti ajatellen.

- Sain esimerkiksi uuden kisalaudan ajoissa, joka mahdollistaa sen, että ehdin tutustua lautaan rauhassa ennen olympialaisia.

Hanhikoski kokee Bovalliuksen apurahan muuttaneen hänen elämäänsä positiivisesti.

- Apurahan ansiosta olen pystynyt keskittymään lajiin. Tuntuu, että saan oikeasti keskittyä tähän ja tekemistäni arvostetaan.

Hanhikoski toivoo, että Bovallius jatkaa apurahojen myöntämistä tulevinakin vuosina, ja myös muut säätiöt tekisivät samoin.

- Toivon, että kuurot urheilijat saisivat saman arvostuksen kuin kuulevat, ja myös meille olisi enemmän paikkoja, joista voisimme hakea apurahaa.

Ensimmäistä kertaa apurahaa hakiessaan Hanhikoski pohti, onko hän oikea ihminen hakemaan ja saamaan apurahaa. Nyt hän kehottaa muitakin kriteerejä täyttäviä hakemaan apurahaa rohkeasti.

- Aina kannattaa kokeilla, jos täyttää kriteerit. Jos ei apurahaa saa ensimmäisellä kerralla, ehkä toisella kerralla tärppää.

Suomen Kuurojen Urheiluliiton johtokunta kokoontui 26. lokakuuta 2023. (Heti haastattelun jälkeen). Kokouksessaan johtokunta joutui tekemään haastavan päätöksen liittyen tulevaan Winter-Deaflympics-tapahtumaan Turkissa 2.–12. maaliskuuta 2024. Päätös oli, että Suomi peruuttaa osallistumisensa kyseisiin kilpailuihin kaikissa lajeissa. Tällä hetkellä on siis vielä auki, missä Hanhikoski kilpailee seuraavan kerran.

Tiedämmekö vai luulemmeko tietävämme? Mitä paljon tukea tarvitsevat autismikirjon nuoret ajattelevat työelämästä, tai mikä työssä on heille helppoa tai vaikeaa? Ammattiopisto Spesiassa työskentelevä Marika Mäkinen päätti selvittää asiaa väitöskirjansa ensimmäisessä artikkelissa.

Mäkisen tutkimuksensa erityislaatuisuus piilee siinä, että vastaajien yksilölliset kommunikointimenetelmät on huomioitu kattavasti: koko 140 väittämän kysymyspatteristo ja vastausasteikko on kuvitettu, tarvittaessa yksilöllisesti, minkä mahdollisti S. ja A. Bovalliuksen säätiön tutkimukselle myöntämä apuraha.

Marika Mäkinen on autismikirjon pitkän linjan ammattilainen, asiantuntija, työnohjaaja, tutkija ja kouluttaja. Mäkinen työskentelee Spesia Asiantuntijapalveluissa asiantuntijapalvelukoordinaattorina, ja on hankkinut rautaisen kokemuksen erityisopettajana työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa TELMA-koulutuksessa.

-Tämä on Bovallius-säätiön ensimmäinen luonnonsuojelualue, mutta toivottavasti ei viimeinen. Säätiö on tarjonnut alueita vastaaviin valtion ylläpitämiin ympäristöohjelmiin, mutta asiat eivät ole edenneet valtion päässä, säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti sanoo. Sarpolahden mukaan luonnonsuojelumerkintä ei muuta alueen virkistyskäyttöä.
- Mutta talousmetsätoimintaa ei tälle alueelle enää koskaan tule.

Bovallius-säätiön hallituksen puheenjohtaja ja metsäasiantuntija Antti Heikkilä sanoo, että Tahinsuon alue edustaa täkäläistä karua suoluontoa.
- Pieksämäellä on muitakin arvokkaita suoalueita, vaikka soita on muuten Etelä-Savossa hyvin vähän. Heikkilän mukaan Bovallius-säätiöllä on metsiä 2400 hehtaaria ja vuokralla vajaat parisataa tonttia.
- Luonnonsuojelualueen perustamisella kannamme samalla yhteiskuntavastuuta. Myös se sisältyy säätiön tehtäviin.

Etelä-Savon ely-keskuksen ylijohtaja Jari Mutanen toteaa, että Tahinsuo on täkäläisittäin huomattavan laaja yhtenäiseksi suoalueeksi.

- Luonnontilaisia soita on aika vähän jäljellä, varsinkin näin lähellä taajamaa.

Kaupungin liikuntapalvelupäällikkö Jari Honkanen kiittää Bovallius-säätiötä yhteistyöstä, sillä osa Vedenjakajareitistöstä kulkee Bovalliuksen mailla.

- Reitistö on Pieksämäelle tärkeä vetovoimatekijä ja osa identiteettiämme. Tulevaisuudessa kaupunki haluaa panostaa reitistön ylläpitoon yhdessä Bovalliuksen ja Metsähallituksen kanssa.

Teksti Jari Asikainen, Pieksämäen Lehti 20.4.2023

4.8.2023

Saija Sippola toimii SAKU ry:n (Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri ja urheiluliitto) toiminnanjohtajana, ja on vastuussa organisaation toiminnasta. SAKU ry on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. SAKU ry:n tavoitteena on ylläpitää ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia tarjoamalla erilaisia liikunta- ja kulttuuritapahtumia, tutor-koulutuksia sekä erilaista toimintaa henkilökunnalle. SAKU ry:n jäseninä toimii 68 koulutuksen järjestäjää, joista yksi esimerkki on Bovallius-säätiön osittain omistama Ammattiopisto Spesia Oy. SAKU ry sai Bovalliukselta 20 000 euron apurahan.

Mihin hankkeisiin apuraha on käytetty?

”Yksi merkittävä saavutus on ollut "Liikunta kuuluu kaikille" -hanke. Hanke on suunniteltu edistämään liikunnan tarjoamista erityisopiskelijoille eri oppilaitoksissa. Apuraha myönnettiin ennen koronapandemiaa, mutta pandemian vuoksi hankkeen toteutus viivästyi tapahtumatoiminnan oltua tauolla” Saija kertoo.

Millaisia henkilöitä apurahalla tuetaan?

”Apurahalla tuetaan kaikenlaisia erityisopiskelijoita, eikä tarkkaa määritelmää osallistujille ole asetettu. Erityisopiskelijan statuksella olevat opiskelijat voivat osallistua tapahtumiin, ja erityisyys voi kattaa erilaisia aistirajoitteita, kehityksen vammoja tai oppimisvaikeuksia. Liikuntarajoitteiset opiskelijat ovat kuitenkin olleet eniten mukana” Saija vastaa.

Paikallisen toiminnan tukemisessa SAKU ry on keskittynyt erityisesti soveltavan liikunnan tarjonnan kehittämiseen.

Työntekijät ovat osallistuneet soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun perusteita käsitteleviin koulutuksiin, mikä on lisännyt heidän osaamistaan ja ymmärrystään näistä aiheista. Lisäksi on luotu asiantuntijaverkosto, johon kuuluvat edustajat järjestökumppaneista, Paralympiakomiteasta ja erityisoppilaitoksista. Verkosto tukee SAKU ry:tä soveltavan liikunnan toteuttamisessa.

SAKU ry on kehittänyt myös olemassa olevia valtakunnallisia tapahtumiaan. Esimerkiksi SAKUgames on monilajinen harrasteliikuntatapahtuma, jossa on huomioitu soveltava liikunta ja erityisopiskelijat. Tapahtumatorilla järjestetään lajikokeiluja, ja uutena lajina on otettu mukaan tossufutis, joka on sisäjalkapalloa pehmeällä pallolla ja ilman laitoja.

Lisäksi SAKU ry on tukemassa oppilaitosten paikallista liikunta- ja harrastustoimintaa. Se pyrkii lisäämään liikunnallista aktiivisuutta oppilaitosten arjessa esimerkiksi järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tarjoamalla etäliikuntavinkkejä. Henkilöstölle suunnattuja koulutuksia on järjestetty myös ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Apurahan avulla SAKU ry on pystynyt lisäämään osaamistaan ja kehittämään toimintaansa pitkäjänteisesti.

Asiantuntijaverkoston ja koulutusten avulla organisaatio on saanut arvokasta tietoa erityisoppilaitosten tarpeista ja odotuksista. Apurahalla on myös hankittu välineitä, kuten pelejä SAKUgames -tapahtumatorille.

SAKU ry:n toiminta on muuttunut apurahan myötä. Osaaminen ja ymmärrys erityisopiskelijoille suunnatun toiminnan tarpeista ovat parantuneet, mikä takaa pitkäjänteisen kehittymisen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Erityisen onnistuneena on pidetty Amistamo-tapahtumaa, joka järjestettiin viime vuonna ensi kertaa erityisopiskelijoille. Tapahtuma on opiskelijoille juhlapäivä, ja myös opiskelijat ovat mukana sen järjestämisessä.

Rahoitus tarjoaa merkittävää tukea

Saija pitää erityisenä apurahatoiminnassa sitä, että rahoittajana Bovallius-säätiö on osoittanut kiinnostusta ja aktiivista osallistumista SAKU ry:n toimintaan. Syksyllä järjestettiin Teams-kokous, jossa keskusteltiin SAKU ry:n toiminnasta. ”Tässä ei siis ole kyse siitä, että rahoitus myönnetään ja sen jälkeen jäämme oman onnemme nojaan. Rahoittaja on aidosti kiinnostunut ja pitää tiiviin yhteistyön tärkeänä” Saija kertoo ja jatkaa: ”Eri kokoisilla apurahoilla voi nostaa erilaisia asioita framille ja kohdentaa kehittämistyötä tiettyihin asioihin. Rahoitus on meille merkittävä tuki.”

Etelä-Savon ELY-keskus ja S. ja A. Bovalliuksen säätiö ovat sopineet Tahinsuon suojelusta. Tahinsuo on pääosin luonnontilainen, laaja keidassuo. Pieksämäen kaupungin taajaman läheisyydessä sijaitseva suoalue suojellaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Uusi luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan noin 161 hehtaaria.

”Olen äärimmäisen iloinen Tahinsuon suojelusta. Helmi-ohjelmassa aiomme suojella 20 000 hehtaaria soita vuoden 2023 loppuun mennessä. Tällä hallituskaudella olemme suojelleet ohjelman avulla jo liki 15 000 hehtaaria, ja työ jatkuu. Elinympäristöjen tuhoutuminen on luontokadon merkittävin ajuri, mutta määrätietoisella luonnonsuojelutyöllä voimme kääntää kehityksen suuntaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.

”Bovallius-säätiölle luonnonsuojelualueen perustaminen on myönteinen lopputulos keväällä alkaneelle prosessille. Suojelualueen perustaminen on ollut säätiön tavoitteena jo vuosien ajan, siksi ELY-keskuksen yhteydenotto alkuvuodesta oli erittäin mieleinen. Säätiön arvoja tämä toteuttaa mitä parhaimmin. Luonnonsuojelualueen perustamista juhlistetaan keväällä 2023”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti.

Tahinsuo on laaja keidassuo. Pienten Tahinlampien pohjois- ja länsipuolella suo on hyvin karu ja harvapuustoinen tai puuton. Suotyyppeinä alueella esiintyy muun muassa keidasrämettä, kuljunevaa ja lyhytkorsinevarämettä. Kukkarojärven puoleinen osa sekä Peiposjärventien eteläpuoli ovat samantyyppisiä, valtaosin karujen rämeiden ja nevarämeiden vallitsemia suoalueita. Eteläosalla esiintyy pienialaisesti myös rehevämpiä suotyyppejä, kuten saranevaa sekä sarakorpea. Keidassoille tyypillisesti kankaan laidoilla vallitsevat isovarpu- ja tupasvillaräme. Luonnonsuojelualueen rajaukseen sisältyy myös suon reunametsiä ja kangasmetsäsaarekkeita.

Tahinsuo kuuluu soidensuojelun täydennysehdotukseen, joka käsittää suoluonnon monimuotoisuudelle valtakunnallisesti merkittäviksi luokiteltuja suoelinympäristöjä. Alue kuuluu myös yleiskaavan ja maakuntakaavan suojelukohteisiin. Alueen virkistyskäyttö, kuten marjastus sienestys ja retkeily- hiihtoreittien käyttö ja hiihtäminen, on sallittua alueella jatkossakin.

Helmi-elinympäristöohjelma

Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.

www.ym.fi/-/lisaa-soidensuojelua-pieksamaelle-perustettiin-bovalliuksen-luonnonsuojelualue

Lisätietoja:

Tiina Hämäläinen
luonnonsuojeluasiantuntija
Etelä-Savon ELY-keskus
p. 0295 024 112
tiina.hamalainen@ely-keskus.fi

Mia Sarpolahti

toimitusjohtaja

S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr

p. 040 635 3532

mia.sarpolahti@bovallius.fi

23.6.2022

Etelä-Savon Metsäneuvosto myönsi Pro Metsä -tunnustuspalkinnon Bovallius-säätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta työstä alueellisten metsäohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi. Heikkilä on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran Metsäkeskuksella toimien eläköityessään keväällä 2022 aluejohtajana.

Antti Heikkilä on toiminut Bovallius-säätiön hallituksessa metsäasiantuntijana vuodesta 1996 ja säätiön hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2018. Heikkilällä on myös lukuisia muita luottamustehtäviä Bovallius-konsernissa.

Bovallius-konserni onnittelee meidän Anttia!

Bovallius-säätiön apurahan turvin Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry ja Kuuloliitto ry järjestivät yhteistyössä kaksi kesäleiriä 7-12-vuotiaille huonokuuloisille ja kuuroille lapsille ja heidän sisaruksilleen. Leirit järjestettiin Metsäkartanolla, Rautavaaralla 6.-10.6.2022 sekä Bergvikin kartanolla, Salossa 13.-17.6.2022.

Leirien teemana olivat merirosvot. Lapset pääsivät mukaan merirosvomaailmaan Piraattiakatemian kokelaina. Lapset harjoittelivat leiriviikoilla merirosvotaitoja monenlaisissa ohjelmanumeroissa, kuten merirosvorasteilla, aarteenetsintäretkellä, ja merirosvojen olympialaisissa! Leireillä myös tehtiin yhteinen leirilippu, jonka lisäksi merirosvokokelaat pääsivät painattamaan itselleen teeman mukaisia paitoja, kasseja ja huiveja. Mukana oli totta kai myös paljon perinteistä kesäleiripuuhaa, kuten aamu- ja iltatuokioita, uimista ja saunomista sekä rentouttavaa ja hauskaa yhdessäoloa – ja myös tanssia leiridiscossa!

Leireille osallistui yhteensä 33 huonokuuloista ja kuuroa lasta ja heidän sisaruksiaan. Merirosvotaitojen lisäksi leireillä harjoiteltiin kaveritaitoja ja itsenäistymistä turvallisesti kokeneiden leiriohjaajien tukemana. Leirien mahdollistamat vertaistuen kokemukset ja kohtaamiset ovat erityisen tärkeitä huonokuuloisille ja kuuroille lapsille, jotka eivät arjessaan välttämättä muutoin kohtaa toisia samalla tavalla erityisiä lapsia. Lapsen itsetunnon ja identiteetin kehitykselle tekee hyvää tavata vertaisiaan ja huomata, ettei ole ainoa maailmassa. Leirillä opittiinkin itsenäistymistä, saatiin uusia kavereita, ja kotiin palasi hauskan viikon jälkeen leveästi hymyileviä merirosvoja!

Kuvat ja teksti Toni Hilden Järjestökoordinaattori / Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto

Pieksämäen työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan (TELMA) koulutuksen opiskelijat saivat Bovallius-säätiön apurahalla upean mahdollisuuden toteuttaa kauan haaveillut ruskaopinnot Lapissa.

Ruskaopinnot antoivat tilaisuuden oppia uusia taitoja ja tutustua taianomaiseen Lapin luontoon sekä mahdollisuuden luontoympäristössä toimimiseen. Ruskaopintojen aikana harjoittelimme liikkumisen, terveellisten elämäntapojen ja arjentaitojen osaamista sekä vahvistimme itsestä huolehtimisen taitoja aivan uusissa oppimisympäristöissä.

Matkat taittuivat oppilaitoksen autoilla mutkattomasti ja tunnelma tien päällä oli rennon viihtyisää. Matkan varrella saimme nähdä luonnon muuttuvan yhä karummaksi liikkuessamme kohti pohjoista ja kohtasimmekin heti eteläisen poronhoitoalueen alettua ensimmäiset porot. Nämä Lapin matkailun johtotähdet aiheuttivat opiskelijoissa suurta hämmästystä, koska monelle kohtaaminen oli ensimmäinen. Yövyimme ruskaopintojen ajan kelohonkamökissä Tievatuvalla (www.tievatupa.fi).

Päivävaellukset UKK-kansallispuistossa (www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto) koostuivat erimittaisista ja eritasoisista vaellusreiteistä, joista pisin oli 16 km. Vaelluksilla opiskelijat osoittivat hallitsevansa jokamiehen oikeudet, luonnon arvostamisen sekä erä- ja ensiaputaidot. Opiskelijoiden trangialla valmistamat lounaat nautittiin luonnon rauhassa ja vaihdellen kuulumisia luontokokemuksista.

Viikon aikana lisäsimme luontotietouttamme ja kokemuksiamme upeassa saamelais- ja luontokeskus Siidassa (www.siida.fi ). Opastetulla kierroksella saimme kuulla Lapin luonnosta, sen eläimistä sekä saamelaiskulttuurista. Joiku-Kotsamon (www.joikukotsamo.fi) porotilavierailulla tutustuimme aitoon saamelaiseen perheyritykseen ja porotalouteen sekä pääsimme ruokkimaan eläkkeellä olevia reki- ja ajoporoja. Lisäksi vierailimme Tankavaaran kultamuseossa (www.kultamuseo.fi/). Tankavaara on kullankaivajien perustama kylä, jossa esitellään paikallista sekä kansainvälistä kultahistoriaa. Opiskelijoille mahdollistettiin kultakuumeen kokeminen itse huuhtomalla vaskoolilla kultaa. Kotiin viemisiksi vaskooliin tarttui pieniä kultahippuja; kimpaleet jäivät seuraavaan kertaan!

Ruskaopinnot olivat kaikille antoisa sekä oppimisrikas kokemus erilaisine ja uusine ympäristöineen. Oppimisympäristön vaihto innosti ja motivoi oppimiseen sekä kokeilemaan turvallisesti itsenäistymistä ja omia rajoja. Viikon aikana opinnot tiivistivät luokkailmapiiriä, toisista huolehtimista sekä me-henkeä. Viikon jälkeen ilmaan jäivät leijumaan opiskelijoiden sanat: ”Milloin lähdetään uudestaan!?”

Jo usean vuoden ajan S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr on tarjonnut kesätyömahdollisuuksia Spesian opiskelijoille. Niin tänäkin vuonna. Tällä kertaa kesätyöpaikkoja oli tarjolla ennätyksellisen paljon; yhteensä 28 paikkaa! Bovallius-säätiö on toinen Ammattiopisto Spesian omistajaorganisaatioista, ja sen tarjoamat kesätyöt ovat opiskelijoille erinomaista harjoitusta niin työn hakemiseen kuin tekemiseen.

Lue lisää Spesian sivuilta: Tervetuloa töihin, työkaveri! – Bovalliuksen kesätyöt tekivät Spesian opiskelijoista työntekijöitä

Bovalliuksen kesätyöt monelle ensiaskel kohti työelämää

12.5.2022

Bovallius-säätiön hallitus päätti kokouksessaan 10.5.2022 tehdä 10 000 euron lahjoituksen Abilis-säätiölle kohdennettavaksi vammaisille Ukrainassa.

Abilis-säätiö on vammaisten ihmisten perustama kansalaisjärjestö, joka toimii kehitysmaiden haastavissa olosuhteissa. Säätiö rahoittaa vammaisten ihmisten suunnittelemia ja toteuttamia projekteja, joiden kautta edistetään erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen asemaa, ihmisoikeuksia, osallistumista ja itsenäistä elämää.

Ukrainassa on rekisteröitynä ainakin 2,7 miljoonaa vammaista, jotka sotatilanteessa ovat erityisen uhan alla. Abilis-säätiö kerää rahaa ja kanavoi sitä luotettaville vammaisjärjestöille, jotka tuntevat Ukrainan vammaiset ja heidän tarpeensa. Paikalliset vammaisjärjestöt, jotka Abilis tuntee usean vuoden ajalta, ovat tärkeässä roolissa. He auttavat hankkimaan kaikkea tarvittavaa, kuten ruokaa, vettä, lääkkeitä, vaatteita ja vievät vammaisia ihmisiä turvaan Ukrainan länsiosiin tai ulkomaille. Myös henkistä tukea tarvitaan, koska kuukausia jatkunut epävarmuus koettelee jo ukrainalaisten voimavaroja.

Myös Bovallius-säätiö haluaa olla tukemassa Ukrainan vammaisten selviytymistä sodassa ja jälleenrakennusvaiheessa.

Ota yhteyttä

Juttuarkisto

Uusi ESR+-hanke käynnistyi

Bovallius-säätiön apurahalla salibandyturnaukseen Tanskaan

Apurahan hakeminen

Nuorten tukeminen unelmien toteuttamisessa

Vuonna 2024 myönnetyt apurahat

Hankkeita ja tutkimusta, jolla tuetaan kuulovammaisten ja kommunikaatioesteisteisten osallisuutta ja yhteiskunnallista asemaa

Apurahatoiminnan vaikuttavuutta lisätään

Kuulovammaisten lasten vanhempien liiton lasten kesäleirit palasivat Pieksämäelle

Säätiön metsätuotot apurahatoiminnan tulevaisuuden takaajana

Bovalliuksen apurahan saaja:Kuuloliiton puheenjohtaja Taru Reinikaisen pro gradu -työ

Kohtuulliset mukautukset työpaikalla

Työnantajien tietämättömyys ja sen vaikutukset

Suosituksia työnantajille

S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr:n apurahat haettavana

Vuoden 2024 apurahahaku on 13.9.–6.10.

Spesian johto-organisaatio uudistuu, haemme uutta toimitusjohtajaa

”Tuntuu ihanalta, mukavalta ja kivalta olla töissä. Työporukka on kiva!”

Spesialaiset nuoret pääsivät loistamaan Bovallius-säätiön kesätöissä

Turvallisuusviuhkat tukevat viittomakielisen yhteisön jäsenten turvallisuudentunnetta

– Bovallius rahoitti viuhkojen toteutuksen

SÄÄTIÖN TUELLA ON ALKAMASSA AINUTLAATUINEN TUTKIMUS

Bovalliuksen apuraha mahdollisti syvemmän kuurojen diakoniatyön – Haastattelussa Päivi Korhonen

Voimaannuttava valokuvauskokemus kuuroille naisille mahdollistui Bovalliuksen apurahalla

Bovalliuksen apurahan saaja:Kuuloliiton puheenjohtaja Taru Reinikaisen pro gradu -työ

Tuulivoimahankeselvitys Pieksämäen Tienilässä ei etene

C. O. Malm-keskus luo selkokielisiä videoita kuuroille maahanmuuttajille Bovalliuksen apurahan avulla

Lumilautailija Cecilia tähtää kuurojen olympialaisiin – Bovallius mukana tukemassa nuorta urheilijaa

Tutkimus, joka antoi aidosti äänen paljon tukea tarvitsevien autismikirjon nuorten näkemyksille työelämästä

Ammattiopisto Spesian, Invalidiliiton, S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr:n ja Järvenpään kaupungin yhteistyön tuloksena syntynyt festivaali kokosi yhteen Spesian opiskelijoita 11 eri paikkakunnalta.

Bovalliuksen luonnonsuojelualueelle nostettiin maljat 19.4.2023

Bovallius-säätiö tukemassa SAKU ry:n toimintaa

”Parasta on ollut koneiden purkaminen” – Opiskelijat pääsivät taas näyttämään kykynsä Bovallius-säätiön kesätöissä

Bovalliuksen luonnonsuojelualue perustettu Pieksämäelle 27.9.2022

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, S. A. Bovalliuksen säätiö ja ympäristöministeriö

Säätiön hallituksen puheenjohtajalle Metsäneuvoston tunnustuspalkinto﻿

Merirosvot kesäleirillä

Ammattiopisto Spesian opiskelijat Lapissa Bovallius-säätiön tuella

Pieksämäen TELMA-opiskelijat ruskaretkellä Lapissa 12. - 16.9.2022

Bovalliuksen kesätyöt monelle ensiaskel kohti työelämää

Bovalliuksen kesätyöt monelle ensiaskel kohti työelämää

Säätiön 10 000 euron lahjoitus Ukrainan vammaisille

Bovalliuksen apurahan saaja:
Kuuloliiton puheenjohtaja Taru Reinikaisen pro gradu -työ

Bovalliuksen apurahan saaja:
Kuuloliiton puheenjohtaja Taru Reinikaisen pro gradu -työ

Säätiön hallituksen puheenjohtajalle Metsäneuvoston tunnustuspalkinto