Juttuarkisto

Bovalliuksen apuraha mahdollisti syvemmän kuurojen diakoniatyön – Haastattelussa Päivi Korhonen

6.3.2024

Päivi Korhonen, Helsingin seurakuntien kuurojen diakoniatyöntekijä, kertoo kokemuksistaan Bovalliuksen myöntämästä apurahasta ja sen vaikutuksista työhönsä.

Päivi Korhonen on työskennellyt Helsingin seurakuntien kuurojen diakoniatyöntekijänä yli 25 vuotta. Hänen työnsä on monipuolista ja kattaa kaikki Helsingin alueen kuurot. Päivi käyttää äidinkielenään viittomakieltä ja suomea. Päivi kuulee kuulolaitteiden avulla.

"Teen kuurojen diakoniatyöntekijän työtä. Se on hyvin laaja-alaista ja moninaista. Juuri nyt olen kokoamassa kevätkauden tiedotetta. Tässä on paljon työtä", kertoo Päivi, joka viime vuosina on laajentanut osaamistaan osallistumalla kristilliseen ratkaisukeskeiseen terapiakoulutukseen. Bovalliuksen apurahan avulla saatu koulutus on avannut Päiville uusia mahdollisuuksia työssään.

Kuurojen diakoniatyössä on tärkeää pystyä palvelemaan kaikkia eri kuulovammaisryhmiä. Päivin työ kattaa viittomakieliset, huonokuuloiset, kuurosokeat ja kuulonäkövammaiset. Viittomakielisten määrä vähenee kuurona syntyneiden vauvojen implantoinnin myötä.

Päivi ei aseta tiukkoja kriteerejä asiakkailleen. "Asiakkaalle ei ole muita vaatimuksia kuin se, että hän pystyy vuorovaikutukseen. Voimme kommunikoida viittomakielellä, viitotulla puheella, suomen kielellä tai taktiilisti” hän selventää.

Päivi haluaa keskittyä asiakkaisiinsa ja antaa heille tarvittavan avun. “Otan korkeintaan kaksi terapia-asiakasta muun työn rinnalla kerrallaan vastaan. Tällä hetkellä minulla on yksi asiakas”, Päivi kertoo.

Kristillisyys näkyy myös Päivin työssä. "Terapiassa kristillisyys näkyy niin, että voin asiakkaan niin halutessa ehdottaa, että voidaan rukoilla jonkun asian puolesta, ja sitten rukoillaan", selittää Päivi. "Jos henkilö ei halua ottaa terapiassa esiin hänen hengellisiä asioitaan, ei ole pakko. Ei tuputeta, mutta kysytään ja annetaan mahdollisuus."

Apurahasta tukea koulutuksiin osallistumiseen ja materiaalien hankintaan

Bovalliuksen myöntämä apuraha on ollut ratkaiseva tekijä Päivin työssä. "En olisi saanut terapeutin pätevyyttä ilman apurahaa. Sain myös lyhytterapeutin pätevyyden", kertoo Päivi. "Pitkäaikainen haaveeni on ollut tehdä terapiatyötä viittomakielellä. Apuraha on todellakin mahdollistanut sen, että pääsin koulutukseen. Ilman Bovalliuksen apurahaa koulutukseen hakeminen olisi jäänyt."

Bovalliuksen myöntämä apuraha ei ole ainoastaan mahdollistanut Päivin kouluttautumista, vaan auttanut myös tarvittavien välineiden hankinnassa. "Olemme hankkineet paljon materiaaleja, kuten rukouskortteja ja korttimateriaaleja. Bovallius mahdollisti myös ratkaisukeskeisen koulutuksen maksamalla siitä osan", mainitsee Päivi.

Päivi näkee apurahan erittäin tärkeänä tekijänä työssään. "Ilman apurahaa en olisi hakenut koulutukseen. Olen hyödyntänyt oppimaani esimerkiksi niin, että asiakkaideni retken ohjelmassa olen ottanut ratkaisukeskeisen näkökulman. Olen käyttänyt näitä menetelmiä myös ryhmien kanssa ja tulen käyttämään jatkossakin."

Päivin tarina korostaa, kuinka apuraha voi olla ratkaiseva tuki yksilölle, joka pyrkii laajentamaan osaamistaan ja tarjoamaan arvokkaita palveluita yhteisölleen. Bovalliuksen apuraha on osoittautunut voimavaraksi Päivin kaltaiselle ammattilaiselle, joka pyrkii tekemään työtään syvemmin ja vaikuttavammin.

Toiminnalliset ja visuaaliset menetelmät ratkaisukeskeisessä terapiassa, kun abstrakti ajattelu ja/tai suomen kieli viittomakieliselle kuurolle haastavaa.

Kuvassa Päivi Korhonen

Valokuvaaja Janita Nurminen toivoo voivansa järjestää tapahtuman myös tulevana vuonna, sillä kaikki halukkaat kuvattavat eivät mahtuneet mukaan ensimmäiseen tapahtumaan.

Voimaannuttava valokuvauskokemus kuuroille naisille mahdollistui Bovalliuksen apurahalla

31.1.2024

Valokuvaaja Janita Nurminen haaveili pitkään boudoir-kuvausten toteuttamisesta. Bovalliuksen apurahan ansiosta Nurminen pystyi järjestämään voimaannuttavat boudoir-kuvaukset kuuroille, viittomakielisille naisille.

Viime vuosina yleistyneet boudoir-kuvaukset olivat Janita Nurmisen pitkäaikainen haave. Boudoir-kuvauksilla tarkoitetaan usein naisista otettavia sensuelleja, romanttisia ja voimaannuttavia kuvia, joissa mallit ovat pukeneet yllensä vaatteet, joissa kokevat olonsa itsevarmaksi.

Askel kohti haaveen konkreettista toteutusta lähti keskustelusta Nurmisen ystävän kanssa.

-       Kerroin haaveestani yhdelle ystävälleni ja pohdin, miten tällainen olisi mahdollista toteuttaa, kun pelkkä hotellihuoneen varaus maksaa jo paljon. Ystäväni vinkkasi minulle Bovalliuksen apurahasta.

Apurahaa haettuaan Nurminen pääsi suunnitteluissaan vauhtiin. Hän päätti kohdistaa kuvauksen täysi-ikäisille kuuroille, viittomakielisille naisille.

-       Kuurot naiset ovat kokeneet elämänsä aikana paljon kaikenlaista, kuten esimerkiksi syrjintää ja vähemmistöstressiä, eikä heille ei ole koskaan aiemmin järjestetty mitään tällaista.

Nurminen halusi boudoir-kuvauksella tarjota naisille voimaannuttavan kokemuksen.

-       Tarkoitus on antaa kuvattaville kokemus siitä, että he ovat hyviä juuri sellaisina kuin ovat - omina itsenään. Tarkoitus on kuvata sitä, kuinka tärkeää on nähdä itsensä kauniina ja arvokkaana.

Kuvausten suosio oli niin suurta, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan

Varmistuttuaan siitä, että kuvaus oli Bovalliuksen apurahan avulla mahdollista toteuttaa, Nurminen etsi tulevat asiakkaansa Viittovat Naiset -nimisestä Facebook-ryhmästä. Hän oli aiemmin julkaissut ryhmään videon, jossa kertoi tulevasta kuvaustapahtumasta ja kertoi, milloin ilmoittautuminen aukeaa. Näin ollen kaikki videon nähneet saivat yhtäläisen mahdollisuuden ilmoittautua kuvaukseen. Paikat täytettiin nopeusjärjestyksessä.

-       Paikat kuvaukseen täyttyivät todella nopeasti ilmoittautumisen avauduttua. Tarjolla oli 10 paikkaa, joten kaikki halukkaat eivät valitettavasti päässeet mukaan.

Nurmiselle oli tärkeää, että ilmoittautuminen ja asiakkaille ilmaiseen kuvaukseen osallistuminen olisi mahdollisimman tasapuolista kaikille halukkaille. Asiakkaiden ainut kriteeri oli olla täysi-ikäinen kuuro, viittomakielinen nainen.

-       Nuorin valokuvattava oli parikymppinen ja vanhin päälle 70-vuotias. Iän tai ulkonäön suhteen ei ollut vaatimuksia, vaan kaiken näköiset naiset olivat tervetulleita kuvattaviksi. En halunnut suosia ketään tai valita, kuka saisi tulla ja kuka ei.

Kun sekä valokuvaaja että valokuvattavat ovat kuuroja, on kuvauksen aikaisen kommunikoinnin sujuvuuden vuoksi toimittava eri tavoin kuin kuulevien välisessä tilanteessa.

Nurminen keskusteli asiakkaidensa kanssa etukäteen kuvattavan toiveista ja ajatuksista, sekä kävi läpi sen, miten valokuvaustilanne etenee.

-      Valokuvauksen aikana opastin aina, mitä tulee seuraavaksi tehdä, missä asennossa kannattaa olla ja mihin tulee katsoa.

Huomion saaminen kesken kuvausten niin asiakkaan kuin valokuvaajankin taholla hoitui käsien avulla.

-      Kättä vilkuttamalla tai olkapäähän taputtamalla sain kuvattavien huomion silloin, kun he eivät katsoneet minua. Olen itse kuuro ja viittomakielinen, joten asiakkaat saivat samalla tavalla minun huomioni.

Apuraha mahdollisti upean ja onnistuneen viikonlopun

Nurminen on Bovalliukselta saamastaan apurahasta kiitollinen, sillä ilman apurahaa hän ei olisi voinut toteuttaa koko tapahtumaa.

-       Minulla ei olisi itse ollut varaa maksaa koko viikonlopuksi hotellihuonetta ja tarjota kuvausmahdollisuutta naisille.

Apurahan ansiosta Nurmisen oli mahdollista toteuttaa pitkään haaveilemansa boudoir-kuvaus ja tarjota asiakkailleen ikimuistoinen kokemus - vieläpä asiakkaalle täysin ilmaiseksi.

-       Parin kuukauden prosessi kulminoitui upeaan ja onnistuneeseen viikonloppuun.

Myös asiakkaat olivat tyytyväisiä tapahtumaan ja kuviin. Jokainen osallistuja sai muistoksi omat valokuvansa digitaalisessa muodossa.

-       He saavat itse tehdä kuvillaan mitä haluavat. Jotkut julkaisivat kuvansa somessa ja toiset taas tilasivat niistä kuvakirjan itselleen.

Nurminen kertoo boudoir-kuvausviikonlopun olleen hänelle yksi vuoden kohokohdista. Tapahtuma oli myös hänelle itselleen merkityksellinen.

-       Koin, että tekemälläni työllä oli iso merkitys ja sain jälkikäteen tapahtumasta niin paljon positiivista palautetta ja kiitosta osallistujilta, että siitä jäi todella hyvä mieli.

Bovalliuksen tarjoama apuraha mahdollistaa Nurmisen mielestä monien haaveiden toteuttamisen ja hienojen asioiden tekemisen. Hän on kiitollinen siitä, että sai apurahan.

-       Tapahtumalle oli selkeästi tarvetta. Toivon, että voisin hakea apurahaa ja toteuttaa tapahtuman uudelleen myös ensi vuonna.

Tuulivoimahankeselvitys Pieksämäen Tienilässä ei etene

16.1.2024

Bovallius-säätiö järjesti maaliskuussa 2023 yhdessä Pieksämäen kaupungin kanssa Tienilän alueen maanomistajille, vapaa-ajan asukkaille ja kaikille asiasta kiinnostuneille avoimen keskustelutilaisuuden suunnitelmista selvittää mahdollisen tuulivoimapuiston sijoittumista Pieksämäen Tienilään.

Tilaisuuden jälkeen kaupunki ja säätiö ovat loppuvuoden jatkaneet selvitystyötä, jonka seurauksena on varmistunut, ettei hankkeen etenemiselle tässä vaiheessa ole edellytyksiä.

C. O. Malm-keskus luo selkokielisiä videoita kuuroille maahanmuuttajille Bovalliuksen apurahan avulla

18.9.2023

C.O. Malm-keskus ry perustettiin muutama vuosi sitten tarkoituksenaan edistää akateemisen tutkimusmateriaalien olemassaoloa viittomakielen vähemmistöryhmille. Keskus kehittää ja tuottaa materiaaleja ja palveluita, jotka liittyvät kielelliseen saavutettavuuteen, kotimaisiin viittomakieliin ja kulttuuriin sekä kielelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Keskus pyrkii vastaamaan tarpeisiin tuottamalla materiaalia, jota viittomakielisten keskuudesta puuttuu. Yksi tällainen kohde on maahanmuuttajille suunnattu tietopaketti suomalaisesta yhteiskunnasta. C. O. Malm-keskus sai Bovallius-säätiöltä 25 000 euron apurahan.

Apurahalla halutaan tukea kuurojen ja viittomakielisten maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. C. O. Malm-keskuksen osa-aikaisen toiminnanjohtaja
Irja Seilolan mukaan kuurot maahanmuuttajat on pieni ryhmä.

-      Kukaan ei tarjoa heille kotoutumista tukevia materiaaleja, joten materiaaleista on huutava pula.

Kuurolla maahanmuuttajalla on vaara jäädä täysin yksin

Suomalaiseen vastaanottokeskukseen saapuvalle maahanmuuttajalle kaikki on uutta: kieli, kulttuuri ja ympäristö. Siinä missä kuuleva maahanmuuttaja voi saada keskustelun kautta tietoa ympäristöstään, on kuuro maahanmuuttaja usein oman onnensa nojassa. Kuurolla maahanmuuttajalla voi olla vaikeuksia hallita jopa kotimaansa kieltä tai viittomakieltä, sillä kotimaassaan kuurot eivät ole välttämättä päässeet mukaan yhteiskuntaan kieltä oppimaan.

-      Toisilta puuttuu jopa peruskoulutausta. Tällöin kaikki pitää opetella perustasolta yhteiskunnan toiminnasta lähtien, kertoo Seilola.

Edes vastaanottokeskuksissa kuurot maahanmuuttajat eivät saa tietoa yhteiskunnasta helposti.

-       Monet maahanmuuttajat miettivät tavallisia asioita. Mikä on apteekki, mitä tarkoittaa maitotuotteet, mikä on Kela? Mistä voin saada rahaa? luettelee Seilola.

Seilolan mukaan yhteiskunta olettaa, että ihmiset joko tietävät, oppivat tai pystyvät selvittämään perusasiat. Kuurot maahanmuuttajat, joilla ei ole kieltä, eivät tähän välttämättä pysty.

-       Olisi edes joku, joka antaisi vähän vinkkiä, miten kaikki toimii, toteaa Seilola.

Tähän tarpeeseen C. O. Malm-keskus vastaa Bovalliuksen apurahojen avulla. Tekeillä on kuusi lyhyttä, selkokielistä videota, joissa annetaan kuuroille maahanmuuttajille tarpeellista informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Miten kohderyhmä löytää videot? Tähän Seilolalla on vastaus.

-       Teemme lehtisiä, joita jaetaan vastaanottokeskuksissa. Lehtisessä on QR-koodi, jonka skannaamalla pääsee näkemään videot.

QR-koodi valikoitui pitkän pohdinnan jälkeen selkeimmäksi tavaksi päästä käsiksi videoihin, sillä kuuroille ja mahdollisesti sen myötä kieli- ja lukutaidottomille maahan tulijoille esimerkiksi internet-osoitteen kirjoittaminen voi olla haasteellista.

-      Jos lukutaitoa ei ole, voi kirjainten tunnistaminen ja kopioiminen osoiteriville olla vaikeaa. Koodilla pääsee suoraan videoon.

Videoiden sisältöä suunnitteli itse kohderyhmä parhaan tuloksen takaamiseksi

Bovalliuksen antamasta tuesta noin kolmaosa käytettiin työpajoihin, joilla projekti käynnistettiin.

-       Haastattelimme Kuurojen kansanopistolla eri ajan Suomessa olleita henkilöitä siitä, millaista tukea ja apua he olisivat kaivanneet maahan saapuessaan, Seilola kertoo.

Haastattelujen pohjalta videot päädyttiin tekemään suomalaisella viittomakielellä, ja tukena käytetään selkokuvia. Videoilla esiintyvät viittojat ovat maahanmuuttajia.

-      Pyrimme huomioimaan kohderyhmän mahdollisimman hyvin, jotta materiaali olisi oikeasti hyödyllistä ja käyttökelpoista, Seilola toteaa.

Loput rahat käytettiin videoiden tuotantoon ja palkkakuluihin.

-       Viittojille on maksettu esiintymisestä palkkio. Editointityöt, kuvaaminen, esitteen tekeminen… Rahat käytettiin käytännön tasolla tekemiseen, kertoo Seilola.

Hankkeella lisättiin näkyvyyttä

Seilolan mukaan Bovalliuksen apuraha on auttanut saamaan hankkeen myötä enemmän huomiota kuuroille maahanmuuttajille sekä C. O. Malm-keskukselle. Jopa valtion suunnasta on pyydetty nyt selvitystä kuurojen maahanmuuttajien kotoutumisen suhteen, kun asia on nostettu yleiseen tietoon.

Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Seilolan mukaan videohankkeen myötä on tullut esille myös muita tarpeita.

-       Kuusi pientä videota on pisara meressä, kun aiheita olisi niin monia. Toivottavasti tämä on alku jollekin, Seilola toteaa.

Seilolan mukaan tarvetta olisi tiedon saannin tehostamiselle. Yksi vaihtoehto on esimerkiksi tiedotuskanava, jonka kautta kuurot maahanmuuttajat voisivat hakea ja saada tarvitsemaansa tietoa. Materiaalia on edelleen tarjolla vähän. Oleskeluluvan saaneilla maahanmuuttajilla on oikeus tulkkauspalveluun, mutta Seilola näkee tulkkauspalvelun nykyisessä muodossa puutteita.

-       Tarvitaan kuuleva ja kuuro tulkki. Kuuleva kääntää tiedon kuurolle tulkille, joka kääntää tiedon kuurolle maahanmuuttajalle ymmärrettävään muotoon, Seilola selventää.

Myös vertaistuen tarve on suuri, kun kyse on integroitumisesta uuteen kulttuuriin. Etenkin vastaanottokeskuksissa asuvat kuurot maahanmuuttajat jäävät usein täysin ilman keskustelukumppaneita.

-       Varsinkin kesällä kuurot maahanmuuttajat saattavat olla yksin useita viikkoja. Ei ole ketään, joka keskustelisi heidän kanssaan, huokaa Seilola.

Seilolan mukaan pakolaisuuden taustalla on usein dramaattinen asia, kuten sota tai kulttuurinen vaino. Siksi olisi erityisen tärkeää, että vertaistukea olisi saatavilla.

-       Näen tässä psykososiaalisen tuen tarpeen, josta ei tällä hetkellä puhuta mitään, Seilola toteaa.

Yksi ratkaisu vertaistukeen voisi olla kuurojen maahanmuuttajien keskittäminen samaan kaupunkiin. Keskittämisessä ollaan Seilolan mukaan jo edistytty, mutta edelleen byrokratia ja pitkät käsittelyajat venyttävät prosessia. Joskus kuurot maahanmuuttajat sijoitetaan eri kaupunkeihin esimerkiksi perhesyistä.

-       Silloin voitaisiin esimerkiksi tarjota junaliput maahanmuuttajille, jotta he voisivat edes joskus tavata, ehdottaa Seilola.

Kuurojen maahanmuuttajien integroitumiseen liittyvät haasteet ovat pitkäaikaisia, ja niihin tartutaan valtion tasolla hitaasti. Tähän Seilola toivoisi parannusta.

-      Mielestäni on tärkeää nostaa esiin vähemmistöjen oikeuksia esiin myös siitä näkökulmasta, että vaikka puhutaan pienestä määrästä ihmisiä, hekin ovat olemassa.

C.O. Malm-keskuksen osa-aikainen toiminnanjohtaja ja yrittäjä Irja Seilola toivoisi myös yhteiskunnalta enemmän tukea kuurojen maahanmuuttajien kotoutumiseen. Hänen mielestään Bovalliuksen apurahoilla tehdyt videot ovat tärkeä askel prosessissa.

Videoilla Yonas viittoo lyhyesti tärkeän asian ja viittomista tehostetaan kuvilla.

Kuvat: C. O. Malm-keskus

Lumilautailija Cecilia tähtää kuurojen olympialaisiin – Bovallius mukana tukemassa nuorta urheilijaa

23.11.2023

Bovalliuksen apurahan mahdollistamat uudet laudat tuli kisakalenteria katsottaessa täydelliseen aikaan. Olympialaiset siintävät edessä, ja uusi kilpailulauta on päivitetty versio vanhaan lautaan nähden.

-   Uusi lauta on ketterämpi ja sen kanssa laskiessa voin reagoida tilanteisiin nopeammin laskun aikana. Edelleen laji vaatii taitoa, sitä uusi lauta ei poista, mutta nopealaskuisempi lauta auttaa saamaan paremman ajan mäessä.

Kunnolliset ajanottovälineet olivat Hanhikosken harjoittelun kannalta myös merkittävä hankinta. Laskuun tarkoitettu ajanottovälineistö maksaisi parista tuhannesta kolmeen tuhanteen euroon. Koska Hanhikoski olisi laitteen ainut käyttäjä, ei hänen ja valmentaja Ismo Heiramon mielestä ollut järkevää sijoittaa niin tyyriseen laitteistoon.

-   Hankimme ajanottoon Freelap-laitteen, jota käytetään esimerkiksi maastopyöräilyssä. Laite ottaa ylös tarkan kierrosajan, joten voin verrata saman päivän aikana tehtyjä laskuja toisiinsa.

Harjoitteluun kuuluu laskujen kuvaaminen, jolloin tarkempi analysointi onnistuu jälkikäteen. Uuden ajanottolaitteiston ansiosta Hanhikoski ja valmentaja saavat reaaliaikaista dataa kierrosajoista harjoituksen aikana.

-   Voimme tarkastella jo harjoituksen aikana, pysyykö vauhti ja taso samana, ja millaisia vaihteluja laskujen aikana tulee. Tämä on todella tärkeä tieto harjoituksen kannalta.

Vuodesta 2007 asti kisannut Hanhikoski innostui lajista noin 11-vuotiaana. Ensimmäisten kisojen jälkeen kiinnostus lajiin kasvoi entisestään, ja käännekohtana oli yhteistyön aloitus nykyisen valmentaja Heiramon kanssa.

-   Heiramon kanssa olen oppinut paljon uutta sekä lajista että valmentajan ja urheilijan välisestä yhteistyöstä. Kemiat kohtaavat ja ajatuksemme käyvät yksiin.

Urheiluun panostaminen on valinta, joka tarkoittaa muiden elämässä olevien asioiden uudelleenjärjestelyä. Hanhikoski asuu Helsingissä, mutta käy vuosittain 4-8 viikkoa Rukalla lajin harjoittelua varten.

-   Töiden ja opintojen kanssa täytyy säätää, jotta tämä onnistuu, mutta se on elämäntapa. Motivaatio pitää olla korkea, muuten ei jaksaisi lähteä toiselle puolelle Suomea treenaamaan.

-   Sain esimerkiksi uuden kisalaudan ajoissa, joka mahdollistaa sen, että ehdin tutustua lautaan rauhassa ennen olympialaisia.

Hanhikoski kokee Bovalliuksen apurahan muuttaneen hänen elämäänsä positiivisesti.

-   Apurahan ansiosta olen pystynyt keskittymään lajiin. Tuntuu, että saan oikeasti keskittyä tähän ja tekemistäni arvostetaan.

Hanhikoski toivoo, että Bovallius jatkaa apurahojen myöntämistä tulevinakin vuosina, ja myös muut säätiöt tekisivät samoin.

-   Toivon, että kuurot urheilijat saisivat saman arvostuksen kuin kuulevat, ja myös meille olisi enemmän paikkoja, joista voisimme hakea apurahaa.

Ensimmäistä kertaa apurahaa hakiessaan Hanhikoski pohti, onko hän oikea ihminen hakemaan ja saamaan apurahaa. Nyt hän kehottaa muitakin kriteerejä täyttäviä hakemaan apurahaa rohkeasti.

-   Aina kannattaa kokeilla, jos täyttää kriteerit. Jos ei apurahaa saa ensimmäisellä kerralla, ehkä toisella kerralla tärppää.

Suomen Kuurojen Urheiluliiton johtokunta kokoontui 26. lokakuuta 2023. (Heti haastattelun jälkeen). Kokouksessaan johtokunta joutui tekemään haastavan päätöksen liittyen tulevaan Winter-Deaflympics-tapahtumaan Turkissa 2.–12. maaliskuuta 2024. Päätös oli, että Suomi peruuttaa osallistumisensa kyseisiin kilpailuihin kaikissa lajeissa. Tällä hetkellä on siis vielä auki, missä Hanhikoski kilpailee seuraavan kerran.

Tutkimus, joka antoi aidosti äänen paljon tukea tarvitsevien autismikirjon nuorten näkemyksille työelämästä

Tiedämmekö vai luulemmeko tietävämme? Mitä paljon tukea tarvitsevat autismikirjon nuoret ajattelevat työelämästä, tai mikä työssä on heille helppoa tai vaikeaa? Ammattiopisto Spesiassa työskentelevä Marika Mäkinen päätti selvittää asiaa väitöskirjansa ensimmäisessä artikkelissa.

Mäkisen tutkimuksensa erityislaatuisuus piilee siinä, että vastaajien yksilölliset kommunikointimenetelmät on huomioitu kattavasti: koko 140 väittämän kysymyspatteristo ja vastausasteikko on kuvitettu, tarvittaessa yksilöllisesti, minkä mahdollisti S. ja A. Bovalliuksen säätiön tutkimukselle myöntämä apuraha. 

Marika Mäkinen on autismikirjon pitkän linjan ammattilainen, asiantuntija, työnohjaaja, tutkija ja kouluttaja. Mäkinen työskentelee Spesia Asiantuntijapalveluissa asiantuntijapalvelukoordinaattorina, ja on hankkinut rautaisen kokemuksen erityisopettajana työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa TELMA-koulutuksessa.

• Lue lisää Autismiliiton sivuilta: Merkittävää tutkimusta laaja-alaista tukea tarvitsevien autismikirjon ihmisten työelämävalmiuksista -- autismiliitto.fi
• Mäkisen Tutkimusartikkeli: For a real job? Views on the teaching of competence in working life by students with Autism Spectrum Disorder (ASD) -- jyx.jyu.fi

Ammattiopisto Spesian, Invalidiliiton, S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr:n ja Järvenpään kaupungin yhteistyön tuloksena syntynyt festivaali kokosi yhteen Spesian opiskelijoita 11 eri paikkakunnalta. 

Esteetön päiväfestari SpesiaRock valtasi Järvenpään Kulttuuripuiston 25. toukokuuta. Esiintymässä nähtiin Erja Lyytinen, Paleface, Signmark, Mikko Herranen, Resonaarigroup ja Spesian bändi

Bovalliuksen luonnonsuojelualueelle nostettiin maljat 19.4.2023

Keskiviikkona 19. huhtikuuta vietettiin Bovalliuksen luonnonsuojelualueen vihkiäisiä Tahinlammen uimarannalla.

Uusi luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan noin 161 hehtaaria ja käsittää Tahinsuon alueen. Se on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa.

-Tämä on Bovallius-säätiön ensimmäinen luonnonsuojelualue, mutta toivottavasti ei viimeinen. Säätiö on tarjonnut alueita vastaaviin valtion ylläpitämiin ympäristöohjelmiin, mutta asiat eivät ole edenneet valtion päässä, säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti sanoo. Sarpolahden mukaan luonnonsuojelumerkintä ei muuta alueen virkistyskäyttöä.
- Mutta talousmetsätoimintaa ei tälle alueelle enää koskaan tule.

Bovallius-säätiön hallituksen puheenjohtaja ja metsäasiantuntija Antti Heikkilä sanoo, että Tahinsuon alue edustaa täkäläistä karua suoluontoa.
- Pieksämäellä on muitakin arvokkaita suoalueita, vaikka soita on muuten Etelä-Savossa hyvin vähän. Heikkilän mukaan Bovallius-säätiöllä on metsiä 2400 hehtaaria ja vuokralla vajaat parisataa tonttia.
- Luonnonsuojelualueen perustamisella kannamme samalla yhteiskuntavastuuta. Myös se sisältyy säätiön tehtäviin.

Etelä-Savon ely-keskuksen ylijohtaja Jari Mutanen toteaa, että Tahinsuo on täkäläisittäin huomattavan laaja yhtenäiseksi suoalueeksi.

- Luonnontilaisia soita on aika vähän jäljellä, varsinkin näin lähellä taajamaa.

Kaupungin liikuntapalvelupäällikkö Jari Honkanen kiittää Bovallius-säätiötä yhteistyöstä, sillä osa Vedenjakajareitistöstä kulkee Bovalliuksen mailla.

- Reitistö on Pieksämäelle tärkeä vetovoimatekijä ja osa identiteettiämme. Tulevaisuudessa kaupunki haluaa panostaa reitistön ylläpitoon yhdessä Bovalliuksen ja Metsähallituksen kanssa.

Teksti Jari Asikainen, Pieksämäen Lehti 20.4.2023

Bovallius-säätiö tukemassa SAKU ry:n toimintaa

4.8.2023

Saija Sippola toimii SAKU ry:n (Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri ja urheiluliitto) toiminnanjohtajana, ja on vastuussa organisaation toiminnasta. SAKU ry on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. SAKU ry:n tavoitteena on ylläpitää ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia tarjoamalla erilaisia liikunta- ja kulttuuritapahtumia, tutor-koulutuksia sekä erilaista toimintaa henkilökunnalle. SAKU ry:n jäseninä toimii 68 koulutuksen järjestäjää, joista yksi esimerkki on Bovallius-säätiön osittain omistama Ammattiopisto Spesia Oy. SAKU ry sai Bovalliukselta 20 000 euron apurahan.

Bovallius-säätiön apuraha auttoi järjestämään harrasteliikuntatapahtuman, jossa yhtenä uutena lajina oli tossufutis.

Mihin hankkeisiin apuraha on käytetty?

”Yksi merkittävä saavutus on ollut "Liikunta kuuluu kaikille" -hanke. Hanke on suunniteltu edistämään liikunnan tarjoamista erityisopiskelijoille eri oppilaitoksissa. Apuraha myönnettiin ennen koronapandemiaa, mutta pandemian vuoksi hankkeen toteutus viivästyi tapahtumatoiminnan oltua tauolla” Saija kertoo. 

Millaisia henkilöitä apurahalla tuetaan?

”Apurahalla tuetaan kaikenlaisia erityisopiskelijoita, eikä tarkkaa määritelmää osallistujille ole asetettu. Erityisopiskelijan statuksella olevat opiskelijat voivat osallistua tapahtumiin, ja erityisyys voi kattaa erilaisia aistirajoitteita, kehityksen vammoja tai oppimisvaikeuksia. Liikuntarajoitteiset opiskelijat ovat kuitenkin olleet eniten mukana” Saija vastaa.

Paikallisen toiminnan tukemisessa SAKU ry on keskittynyt erityisesti soveltavan liikunnan tarjonnan kehittämiseen. 

Työntekijät ovat osallistuneet soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun perusteita käsitteleviin koulutuksiin, mikä on lisännyt heidän osaamistaan ja ymmärrystään näistä aiheista. Lisäksi on luotu asiantuntijaverkosto, johon kuuluvat edustajat järjestökumppaneista, Paralympiakomiteasta ja erityisoppilaitoksista. Verkosto tukee SAKU ry:tä soveltavan liikunnan toteuttamisessa.

SAKU ry on kehittänyt myös olemassa olevia valtakunnallisia tapahtumiaan. Esimerkiksi SAKUgames on monilajinen harrasteliikuntatapahtuma, jossa on huomioitu soveltava liikunta ja erityisopiskelijat. Tapahtumatorilla järjestetään lajikokeiluja, ja uutena lajina on otettu mukaan tossufutis, joka on sisäjalkapalloa pehmeällä pallolla ja ilman laitoja. 

Lisäksi SAKU ry on tukemassa oppilaitosten paikallista liikunta- ja harrastustoimintaa. Se pyrkii lisäämään liikunnallista aktiivisuutta oppilaitosten arjessa esimerkiksi järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tarjoamalla etäliikuntavinkkejä. Henkilöstölle suunnattuja koulutuksia on järjestetty myös ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Apurahan avulla SAKU ry on pystynyt lisäämään osaamistaan ja kehittämään toimintaansa pitkäjänteisesti. 

Asiantuntijaverkoston ja koulutusten avulla organisaatio on saanut arvokasta tietoa erityisoppilaitosten tarpeista ja odotuksista. Apurahalla on myös hankittu välineitä, kuten pelejä SAKUgames -tapahtumatorille.

SAKU ry:n toiminta on muuttunut apurahan myötä. Osaaminen ja ymmärrys erityisopiskelijoille suunnatun toiminnan tarpeista ovat parantuneet, mikä takaa pitkäjänteisen kehittymisen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Erityisen onnistuneena on pidetty Amistamo-tapahtumaa, joka järjestettiin viime vuonna ensi kertaa erityisopiskelijoille. Tapahtuma on opiskelijoille juhlapäivä, ja myös opiskelijat ovat mukana sen järjestämisessä.

Rahoitus tarjoaa merkittävää tukea

Saija pitää erityisenä apurahatoiminnassa sitä, että rahoittajana Bovallius-säätiö on osoittanut kiinnostusta ja aktiivista osallistumista SAKU ry:n toimintaan. Syksyllä järjestettiin Teams-kokous, jossa keskusteltiin SAKU ry:n toiminnasta. ”Tässä ei siis ole kyse siitä, että rahoitus myönnetään ja sen jälkeen jäämme oman onnemme nojaan. Rahoittaja on aidosti kiinnostunut ja pitää tiiviin yhteistyön tärkeänä” Saija kertoo ja jatkaa: ”Eri kokoisilla apurahoilla voi nostaa erilaisia asioita framille ja kohdentaa kehittämistyötä tiettyihin asioihin. Rahoitus on meille merkittävä tuki.”

Erityisopiskelijat pääsivät suunnittelemaan erityisen onnistunutta Amistamo-tapahtumaa.

Kuvat: SAKU ry

”Parasta on ollut koneiden purkaminen” – Opiskelijat pääsivät taas näyttämään kykynsä Bovallius-säätiön kesätöissä

29.6.2023

Tänäkin vuonna S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr tarjosi kesätyömahdollisuuksia Ammattiopisto Spesian opiskelijoille, monivuotisen perinteen mukaisesti. Paikkoja oli muun muassa asiakaspalvelun, puhtaanapidon ja kiinteistöalan työtehtävien parissa sekä Jyväskylän ja Kaarinan muutoissa. Kesätyöt ovat opiskelijoille erinomaista harjoitusta niin työn hakemiseen kuin tekemiseen.

Bovalliuksen luonnonsuojelualue perustettu Pieksämäelle 27.9.2022

Etelä-Savon ELY-keskus ja S. ja A. Bovalliuksen säätiö ovat sopineet Tahinsuon suojelusta. Tahinsuo on pääosin luonnontilainen, laaja keidassuo. Pieksämäen kaupungin taajaman läheisyydessä sijaitseva suoalue suojellaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Uusi luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan noin 161 hehtaaria.

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, S. A. Bovalliuksen säätiö ja ympäristöministeriö

Etelä-Savon ELY-keskus ja S. ja A. Bovalliuksen säätiö ovat sopineet Tahinsuon suojelusta. Tahinsuo on pääosin luonnontilainen, laaja keidassuo. Pieksämäen kaupungin taajaman läheisyydessä sijaitseva suoalue suojellaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Uusi luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan noin 161 hehtaaria.

”Olen äärimmäisen iloinen Tahinsuon suojelusta. Helmi-ohjelmassa aiomme suojella 20 000 hehtaaria soita vuoden 2023 loppuun mennessä. Tällä hallituskaudella olemme suojelleet ohjelman avulla jo liki 15 000 hehtaaria, ja työ jatkuu. Elinympäristöjen tuhoutuminen on luontokadon merkittävin ajuri, mutta määrätietoisella luonnonsuojelutyöllä voimme kääntää kehityksen suuntaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.

”Bovallius-säätiölle luonnonsuojelualueen perustaminen on myönteinen lopputulos keväällä alkaneelle prosessille. Suojelualueen perustaminen on ollut säätiön tavoitteena jo vuosien ajan, siksi ELY-keskuksen yhteydenotto alkuvuodesta oli erittäin mieleinen. Säätiön arvoja tämä toteuttaa mitä parhaimmin. Luonnonsuojelualueen perustamista juhlistetaan keväällä 2023”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti. 

Tahinsuo on laaja keidassuo. Pienten Tahinlampien pohjois- ja länsipuolella suo on hyvin karu ja harvapuustoinen tai puuton. Suotyyppeinä alueella esiintyy muun muassa keidasrämettä, kuljunevaa ja lyhytkorsinevarämettä. Kukkarojärven puoleinen osa sekä Peiposjärventien eteläpuoli ovat samantyyppisiä, valtaosin karujen rämeiden ja nevarämeiden vallitsemia suoalueita. Eteläosalla esiintyy pienialaisesti myös rehevämpiä suotyyppejä, kuten saranevaa sekä sarakorpea. Keidassoille tyypillisesti kankaan laidoilla vallitsevat isovarpu- ja tupasvillaräme. Luonnonsuojelualueen rajaukseen sisältyy myös suon reunametsiä ja kangasmetsäsaarekkeita.

Tahinsuo kuuluu soidensuojelun täydennysehdotukseen, joka käsittää suoluonnon monimuotoisuudelle valtakunnallisesti merkittäviksi luokiteltuja suoelinympäristöjä. Alue kuuluu myös yleiskaavan ja maakuntakaavan suojelukohteisiin. Alueen virkistyskäyttö, kuten marjastus sienestys ja retkeily- hiihtoreittien käyttö ja hiihtäminen, on sallittua alueella jatkossakin.

Helmi-elinympäristöohjelma

Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.

www.ym.fi/-/lisaa-soidensuojelua-pieksamaelle-perustettiin-bovalliuksen-luonnonsuojelualue

Lisätietoja:

Tiina Hämäläinen
luonnonsuojeluasiantuntija
Etelä-Savon ELY-keskus
p. 0295 024 112
tiina.hamalainen@ely-keskus.fi

Mia Sarpolahti

toimitusjohtaja

S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr

p. 040 635 3532

mia.sarpolahti@bovallius.fi

Säätiön hallituksen puheenjohtajalle Metsäneuvoston tunnustuspalkinto

23.6.2022

Etelä-Savon Metsäneuvosto myönsi Pro Metsä -tunnustuspalkinnon Bovallius-säätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta työstä alueellisten metsäohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi. Heikkilä on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran Metsäkeskuksella toimien eläköityessään keväällä 2022 aluejohtajana.

Antti Heikkilä on toiminut Bovallius-säätiön hallituksessa metsäasiantuntijana vuodesta 1996 ja säätiön hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2018. Heikkilällä on myös lukuisia muita luottamustehtäviä Bovallius-konsernissa.

Bovallius-konserni onnittelee meidän Anttia!

Merirosvot kesäleirillä

Bovallius-säätiön apurahan turvin Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry ja Kuuloliitto ry järjestivät yhteistyössä kaksi kesäleiriä 7-12-vuotiaille huonokuuloisille ja kuuroille lapsille ja heidän sisaruksilleen. Leirit järjestettiin Metsäkartanolla, Rautavaaralla 6.-10.6.2022 sekä Bergvikin kartanolla, Salossa 13.-17.6.2022.

Leirien teemana olivat merirosvot. Lapset pääsivät mukaan merirosvomaailmaan Piraattiakatemian kokelaina. Lapset harjoittelivat leiriviikoilla merirosvotaitoja monenlaisissa ohjelmanumeroissa, kuten merirosvorasteilla, aarteenetsintäretkellä, ja merirosvojen olympialaisissa! Leireillä myös tehtiin yhteinen leirilippu, jonka lisäksi merirosvokokelaat pääsivät painattamaan itselleen teeman mukaisia paitoja, kasseja ja huiveja. Mukana oli totta kai myös paljon perinteistä kesäleiripuuhaa, kuten aamu- ja iltatuokioita, uimista ja saunomista sekä rentouttavaa ja hauskaa yhdessäoloa – ja myös tanssia leiridiscossa!

Leireille osallistui yhteensä 33 huonokuuloista ja kuuroa lasta ja heidän sisaruksiaan. Merirosvotaitojen lisäksi leireillä harjoiteltiin kaveritaitoja ja itsenäistymistä turvallisesti kokeneiden leiriohjaajien tukemana. Leirien mahdollistamat vertaistuen kokemukset ja kohtaamiset ovat erityisen tärkeitä huonokuuloisille ja kuuroille lapsille, jotka eivät arjessaan välttämättä muutoin kohtaa toisia samalla tavalla erityisiä lapsia. Lapsen itsetunnon ja identiteetin kehitykselle tekee hyvää tavata vertaisiaan ja huomata, ettei ole ainoa maailmassa. Leirillä opittiinkin itsenäistymistä, saatiin uusia kavereita, ja kotiin palasi hauskan viikon jälkeen leveästi hymyileviä merirosvoja!

Kuvat ja teksti Toni Hilden Järjestökoordinaattori / Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto

Ammattiopisto Spesian opiskelijat Lapissa Bovallius-säätiön tuella

Pieksämäen työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) opiskelijat saivat Bovallius-säätiön apurahalla upean mahdollisuuden toteuttaa kauan haaveillut ruskaopinnot Saariselällä.

Pieksämäen TELMA-opiskelijat ruskaretkellä Lapissa 12. - 16.9.2022

Pieksämäen työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan (TELMA) koulutuksen opiskelijat saivat Bovallius-säätiön apurahalla upean mahdollisuuden toteuttaa kauan haaveillut ruskaopinnot Lapissa.

Ruskaopinnot antoivat tilaisuuden oppia uusia taitoja ja tutustua taianomaiseen Lapin luontoon sekä mahdollisuuden luontoympäristössä toimimiseen. Ruskaopintojen aikana harjoittelimme liikkumisen, terveellisten elämäntapojen ja arjentaitojen osaamista sekä vahvistimme itsestä huolehtimisen taitoja aivan uusissa oppimisympäristöissä.

Matkat taittuivat oppilaitoksen autoilla mutkattomasti ja tunnelma tien päällä oli rennon viihtyisää. Matkan varrella saimme nähdä luonnon muuttuvan yhä karummaksi liikkuessamme kohti pohjoista ja kohtasimmekin heti eteläisen poronhoitoalueen alettua ensimmäiset porot. Nämä Lapin matkailun johtotähdet aiheuttivat opiskelijoissa suurta hämmästystä, koska monelle kohtaaminen oli ensimmäinen. Yövyimme ruskaopintojen ajan kelohonkamökissä Tievatuvalla (www.tievatupa.fi).

Päivävaellukset UKK-kansallispuistossa (www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto) koostuivat erimittaisista ja eritasoisista vaellusreiteistä, joista pisin oli 16 km. Vaelluksilla opiskelijat osoittivat hallitsevansa jokamiehen oikeudet, luonnon arvostamisen sekä erä- ja ensiaputaidot. Opiskelijoiden trangialla valmistamat lounaat nautittiin luonnon rauhassa ja vaihdellen kuulumisia luontokokemuksista.

Viikon aikana lisäsimme luontotietouttamme ja kokemuksiamme upeassa saamelais- ja luontokeskus Siidassa (www.siida.fi). Opastetulla kierroksella saimme kuulla Lapin luonnosta, sen eläimistä sekä saamelaiskulttuurista. Joiku-Kotsamon (www.joikukotsamo.fi) porotilavierailulla tutustuimme aitoon saamelaiseen perheyritykseen ja porotalouteen sekä pääsimme ruokkimaan eläkkeellä olevia reki- ja ajoporoja. Lisäksi vierailimme Tankavaaran kultamuseossa (www.kultamuseo.fi/). Tankavaara on kullankaivajien perustama kylä, jossa esitellään paikallista sekä kansainvälistä kultahistoriaa. Opiskelijoille mahdollistettiin kultakuumeen kokeminen itse huuhtomalla vaskoolilla kultaa. Kotiin viemisiksi vaskooliin tarttui pieniä kultahippuja; kimpaleet jäivät seuraavaan kertaan!

Ruskaopinnot olivat kaikille antoisa sekä oppimisrikas kokemus erilaisine ja uusine ympäristöineen. Oppimisympäristön vaihto innosti ja motivoi oppimiseen sekä kokeilemaan turvallisesti itsenäistymistä ja omia rajoja. Viikon aikana opinnot tiivistivät luokkailmapiiriä, toisista huolehtimista sekä me-henkeä. Viikon jälkeen ilmaan jäivät leijumaan opiskelijoiden sanat: ”Milloin lähdetään uudestaan!?”

Teksti ja kuvat: Ammattiopisto Spesian opettaja Mira Tartola ja ohjaaja Birgitta Taam

Bovalliuksen kesätyöt monelle ensiaskel kohti työelämää

Kesätyöt 2022

Jo usean vuoden ajan S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr on tarjonnut kesätyömahdollisuuksia Spesian opiskelijoille. Niin tänäkin vuonna. Tällä kertaa kesätyöpaikkoja oli tarjolla ennätyksellisen paljon; yhteensä 28 paikkaa! Bovallius-säätiö on toinen Ammattiopisto Spesian omistajaorganisaatioista, ja sen tarjoamat kesätyöt ovat opiskelijoille erinomaista harjoitusta niin työn hakemiseen kuin tekemiseen.

Lue lisää Spesian sivuilta: Tervetuloa töihin, työkaveri! – Bovalliuksen kesätyöt tekivät Spesian opiskelijoista työntekijöitä

Säätiön 10 000 euron lahjoitus Ukrainan vammaisille

12.5.2022

Bovallius-säätiön hallitus päätti kokouksessaan 10.5.2022 tehdä 10 000 euron lahjoituksen Abilis-säätiölle kohdennettavaksi vammaisille Ukrainassa.

Abilis-säätiö on vammaisten ihmisten perustama kansalaisjärjestö, joka toimii kehitysmaiden haastavissa olosuhteissa. Säätiö rahoittaa vammaisten ihmisten suunnittelemia ja toteuttamia projekteja, joiden kautta edistetään erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen asemaa, ihmisoikeuksia, osallistumista ja itsenäistä elämää.

Ukrainassa on rekisteröitynä ainakin 2,7 miljoonaa vammaista, jotka sotatilanteessa ovat erityisen uhan alla. Abilis-säätiö kerää rahaa ja kanavoi sitä luotettaville vammaisjärjestöille, jotka tuntevat Ukrainan vammaiset ja heidän tarpeensa. Paikalliset vammaisjärjestöt, jotka Abilis tuntee usean vuoden ajalta, ovat tärkeässä roolissa. He auttavat hankkimaan kaikkea tarvittavaa, kuten ruokaa, vettä, lääkkeitä, vaatteita ja vievät vammaisia ihmisiä turvaan Ukrainan länsiosiin tai ulkomaille. Myös henkistä tukea tarvitaan, koska kuukausia jatkunut epävarmuus koettelee jo ukrainalaisten voimavaroja.

Myös Bovallius-säätiö haluaa olla tukemassa Ukrainan vammaisten selviytymistä sodassa ja jälleenrakennusvaiheessa.

Pieksämäelle rekisteröidyn Bovallius-säätiön toiminnan ytimessä on avustustoiminta.