Juttuarkisto

Valokuvaaja Janita Nurminen toivoo voivansa järjestää tapahtuman myös tulevana vuonna, sillä kaikki halukkaat kuvattavat eivät mahtuneet mukaan ensimmäiseen tapahtumaan.

Voimaannuttava valokuvauskokemus kuuroille naisille mahdollistui Bovalliuksen apurahalla

31.1.2024

Valokuvaaja Janita Nurminen haaveili pitkään boudoir-kuvausten toteuttamisesta. Bovalliuksen apurahan ansiosta Nurminen pystyi järjestämään voimaannuttavat boudoir-kuvaukset kuuroille, viittomakielisille naisille.

Viime vuosina yleistyneet boudoir-kuvaukset olivat Janita Nurmisen pitkäaikainen haave. Boudoir-kuvauksilla tarkoitetaan usein naisista otettavia sensuelleja, romanttisia ja voimaannuttavia kuvia, joissa mallit ovat pukeneet yllensä vaatteet, joissa kokevat olonsa itsevarmaksi.

Askel kohti haaveen konkreettista toteutusta lähti keskustelusta Nurmisen ystävän kanssa.

-       Kerroin haaveestani yhdelle ystävälleni ja pohdin, miten tällainen olisi mahdollista toteuttaa, kun pelkkä hotellihuoneen varaus maksaa jo paljon. Ystäväni vinkkasi minulle Bovalliuksen apurahasta.

Apurahaa haettuaan Nurminen pääsi suunnitteluissaan vauhtiin. Hän päätti kohdistaa kuvauksen täysi-ikäisille kuuroille, viittomakielisille naisille.

-       Kuurot naiset ovat kokeneet elämänsä aikana paljon kaikenlaista, kuten esimerkiksi syrjintää ja vähemmistöstressiä, eikä heille ei ole koskaan aiemmin järjestetty mitään tällaista.

Nurminen halusi boudoir-kuvauksella tarjota naisille voimaannuttavan kokemuksen.

-       Tarkoitus on antaa kuvattaville kokemus siitä, että he ovat hyviä juuri sellaisina kuin ovat - omina itsenään. Tarkoitus on kuvata sitä, kuinka tärkeää on nähdä itsensä kauniina ja arvokkaana.

Kuvausten suosio oli niin suurta, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan

Varmistuttuaan siitä, että kuvaus oli Bovalliuksen apurahan avulla mahdollista toteuttaa, Nurminen etsi tulevat asiakkaansa Viittovat Naiset -nimisestä Facebook-ryhmästä. Hän oli aiemmin julkaissut ryhmään videon, jossa kertoi tulevasta kuvaustapahtumasta ja kertoi, milloin ilmoittautuminen aukeaa. Näin ollen kaikki videon nähneet saivat yhtäläisen mahdollisuuden ilmoittautua kuvaukseen. Paikat täytettiin nopeusjärjestyksessä.

-       Paikat kuvaukseen täyttyivät todella nopeasti ilmoittautumisen avauduttua. Tarjolla oli 10 paikkaa, joten kaikki halukkaat eivät valitettavasti päässeet mukaan.

Nurmiselle oli tärkeää, että ilmoittautuminen ja asiakkaille ilmaiseen kuvaukseen osallistuminen olisi mahdollisimman tasapuolista kaikille halukkaille. Asiakkaiden ainut kriteeri oli olla täysi-ikäinen kuuro, viittomakielinen nainen.

-       Nuorin valokuvattava oli parikymppinen ja vanhin päälle 70-vuotias. Iän tai ulkonäön suhteen ei ollut vaatimuksia, vaan kaiken näköiset naiset olivat tervetulleita kuvattaviksi. En halunnut suosia ketään tai valita, kuka saisi tulla ja kuka ei.

Kun sekä valokuvaaja että valokuvattavat ovat kuuroja, on kuvauksen aikaisen kommunikoinnin sujuvuuden vuoksi toimittava eri tavoin kuin kuulevien välisessä tilanteessa.

Nurminen keskusteli asiakkaidensa kanssa etukäteen kuvattavan toiveista ja ajatuksista, sekä kävi läpi sen, miten valokuvaustilanne etenee.

-       Valokuvauksen aikana opastin aina, mitä tulee seuraavaksi tehdä, missä asennossa kannattaa olla ja mihin tulee katsoa.

Huomion saaminen kesken kuvausten niin asiakkaan kuin valokuvaajankin taholla hoitui käsien avulla.

-       Kättä vilkuttamalla tai olkapäähän taputtamalla sain kuvattavien huomion silloin, kun he eivät katsoneet minua. Olen itse kuuro ja viittomakielinen, joten asiakkaat saivat samalla tavalla minun huomioni.

Apuraha mahdollisti upean ja onnistuneen viikonlopun

Nurminen on Bovalliukselta saamastaan apurahasta kiitollinen, sillä ilman apurahaa hän ei olisi voinut toteuttaa koko tapahtumaa.

-       Minulla ei olisi itse ollut varaa maksaa koko viikonlopuksi hotellihuonetta ja tarjota kuvausmahdollisuutta naisille.

Apurahan ansiosta Nurmisen oli mahdollista toteuttaa pitkään haaveilemansa boudoir-kuvaus ja tarjota asiakkailleen ikimuistoinen kokemus - vieläpä asiakkaalle täysin ilmaiseksi.

-       Parin kuukauden prosessi kulminoitui upeaan ja onnistuneeseen viikonloppuun.

Myös asiakkaat olivat tyytyväisiä tapahtumaan ja kuviin. Jokainen osallistuja sai muistoksi omat valokuvansa digitaalisessa muodossa.

-       He saavat itse tehdä kuvillaan mitä haluavat. Jotkut julkaisivat kuvansa somessa ja toiset taas tilasivat niistä kuvakirjan itselleen.

Nurminen kertoo boudoir-kuvausviikonlopun olleen hänelle yksi vuoden kohokohdista. Tapahtuma oli myös hänelle itselleen merkityksellinen.

-       Koin, että tekemälläni työllä oli iso merkitys ja sain jälkikäteen tapahtumasta niin paljon positiivista palautetta ja kiitosta osallistujilta, että siitä jäi todella hyvä mieli.

Bovalliuksen tarjoama apuraha mahdollistaa Nurmisen mielestä monien haaveiden toteuttamisen ja hienojen asioiden tekemisen. Hän on kiitollinen siitä, että sai apurahan.

-       Tapahtumalle oli selkeästi tarvetta. Toivon, että voisin hakea apurahaa ja toteuttaa tapahtuman uudelleen myös ensi vuonna.

Jasmine Sällström oli yksi Nurmisen
tapahtumaan osallistuneista 
upeista kuvattavista.

C. O. Malm-keskus luo selkokielisiä videoita kuuroille maahanmuuttajille Bovalliuksen apurahan avulla

18.9.2023

C.O. Malm-keskus ry perustettiin muutama vuosi sitten tarkoituksenaan edistää akateemisen tutkimusmateriaalien olemassaoloa viittomakielen vähemmistöryhmille. Keskus kehittää ja tuottaa materiaaleja ja palveluita, jotka liittyvät kielelliseen saavutettavuuteen, kotimaisiin viittomakieliin ja kulttuuriin sekä kielelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Keskus pyrkii vastaamaan tarpeisiin tuottamalla materiaalia, jota viittomakielisten keskuudesta puuttuu. Yksi tällainen kohde on maahanmuuttajille suunnattu tietopaketti suomalaisesta yhteiskunnasta. C. O. Malm-keskus sai Bovallius-säätiöltä 25 000 euron apurahan.

Apurahalla halutaan tukea kuurojen ja viittomakielisten maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. C. O. Malm-keskuksen osa-aikaisen toiminnanjohtaja
Irja Seilolan mukaan kuurot maahanmuuttajat on pieni ryhmä.

-       Kukaan ei tarjoa heille kotoutumista tukevia materiaaleja, joten materiaaleista on huutava pula.

Kuurolla maahanmuuttajalla on vaara jäädä täysin yksin

Suomalaiseen vastaanottokeskukseen saapuvalle maahanmuuttajalle kaikki on uutta: kieli, kulttuuri ja ympäristö. Siinä missä kuuleva maahanmuuttaja voi saada keskustelun kautta tietoa ympäristöstään, on kuuro maahanmuuttaja usein oman onnensa nojassa. Kuurolla maahanmuuttajalla voi olla vaikeuksia hallita jopa kotimaansa kieltä tai viittomakieltä, sillä kotimaassaan kuurot eivät ole välttämättä päässeet mukaan yhteiskuntaan kieltä oppimaan.

-       Toisilta puuttuu jopa peruskoulutausta. Tällöin kaikki pitää opetella perustasolta yhteiskunnan toiminnasta lähtien, kertoo Seilola.

Edes vastaanottokeskuksissa kuurot maahanmuuttajat eivät saa tietoa yhteiskunnasta helposti.

-       Monet maahanmuuttajat miettivät tavallisia asioita. Mikä on apteekki, mitä tarkoittaa maitotuotteet, mikä on Kela? Mistä voin saada rahaa? luettelee Seilola.

Seilolan mukaan yhteiskunta olettaa, että ihmiset joko tietävät, oppivat tai pystyvät selvittämään perusasiat. Kuurot maahanmuuttajat, joilla ei ole kieltä, eivät tähän välttämättä pysty.

-       Olisi edes joku, joka antaisi vähän vinkkiä, miten kaikki toimii, toteaa Seilola.

Tähän tarpeeseen C. O. Malm-keskus vastaa Bovalliuksen apurahojen avulla. Tekeillä on kuusi lyhyttä, selkokielistä videota, joissa annetaan kuuroille maahanmuuttajille tarpeellista informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Miten kohderyhmä löytää videot? Tähän Seilolalla on vastaus.

-       Teemme lehtisiä, joita jaetaan vastaanottokeskuksissa. Lehtisessä on QR-koodi, jonka skannaamalla pääsee näkemään videot.

QR-koodi valikoitui pitkän pohdinnan jälkeen selkeimmäksi tavaksi päästä käsiksi videoihin, sillä kuuroille ja mahdollisesti sen myötä kieli- ja lukutaidottomille maahan tulijoille esimerkiksi internet-osoitteen kirjoittaminen voi olla haasteellista.

-       Jos lukutaitoa ei ole, voi kirjainten tunnistaminen ja kopioiminen osoiteriville olla vaikeaa. Koodilla pääsee suoraan videoon.

Videoiden sisältöä suunnitteli itse kohderyhmä parhaan tuloksen takaamiseksi

Bovalliuksen antamasta tuesta noin kolmaosa käytettiin työpajoihin, joilla projekti käynnistettiin.

-       Haastattelimme Kuurojen kansanopistolla eri ajan Suomessa olleita henkilöitä siitä, millaista tukea ja apua he olisivat kaivanneet maahan saapuessaan, Seilola kertoo.

Haastattelujen pohjalta videot päädyttiin tekemään suomalaisella viittomakielellä, ja tukena käytetään selkokuvia. Videoilla esiintyvät viittojat ovat maahanmuuttajia.

-       Pyrimme huomioimaan kohderyhmän mahdollisimman hyvin, jotta materiaali olisi oikeasti hyödyllistä ja käyttökelpoista, Seilola toteaa.

Loput rahat käytettiin videoiden tuotantoon ja palkkakuluihin.

-       Viittojille on maksettu esiintymisestä palkkio. Editointityöt, kuvaaminen, esitteen tekeminen… Rahat käytettiin käytännön tasolla tekemiseen, kertoo Seilola.

Hankkeella lisättiin näkyvyyttä

Seilolan mukaan Bovalliuksen apuraha on auttanut saamaan hankkeen myötä enemmän huomiota kuuroille maahanmuuttajille sekä C. O. Malm-keskukselle. Jopa valtion suunnasta on pyydetty nyt selvitystä kuurojen maahanmuuttajien kotoutumisen suhteen, kun asia on nostettu yleiseen tietoon.

Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Seilolan mukaan videohankkeen myötä on tullut esille myös muita tarpeita.

-       Kuusi pientä videota on pisara meressä, kun aiheita olisi niin monia. Toivottavasti tämä on alku jollekin, Seilola toteaa.

Seilolan mukaan tarvetta olisi tiedon saannin tehostamiselle. Yksi vaihtoehto on esimerkiksi tiedotuskanava, jonka kautta kuurot maahanmuuttajat voisivat hakea ja saada tarvitsemaansa tietoa. Materiaalia on edelleen tarjolla vähän. Oleskeluluvan saaneilla maahanmuuttajilla on oikeus tulkkauspalveluun, mutta Seilola näkee tulkkauspalvelun nykyisessä muodossa puutteita.

-       Tarvitaan kuuleva ja kuuro tulkki. Kuuleva kääntää tiedon kuurolle tulkille, joka kääntää tiedon kuurolle maahanmuuttajalle ymmärrettävään muotoon, Seilola selventää.

Myös vertaistuen tarve on suuri, kun kyse on integroitumisesta uuteen kulttuuriin. Etenkin vastaanottokeskuksissa asuvat kuurot maahanmuuttajat jäävät usein täysin ilman keskustelukumppaneita.

-       Varsinkin kesällä kuurot maahanmuuttajat saattavat olla yksin useita viikkoja. Ei ole ketään, joka keskustelisi heidän kanssaan, huokaa Seilola.

Seilolan mukaan pakolaisuuden taustalla on usein dramaattinen asia, kuten sota tai kulttuurinen vaino. Siksi olisi erityisen tärkeää, että vertaistukea olisi saatavilla.

-       Näen tässä psykososiaalisen tuen tarpeen, josta ei tällä hetkellä puhuta mitään, Seilola toteaa.

Yksi ratkaisu vertaistukeen voisi olla kuurojen maahanmuuttajien keskittäminen samaan kaupunkiin. Keskittämisessä ollaan Seilolan mukaan jo edistytty, mutta edelleen byrokratia ja pitkät käsittelyajat venyttävät prosessia. Joskus kuurot maahanmuuttajat sijoitetaan eri kaupunkeihin esimerkiksi perhesyistä.

-       Silloin voitaisiin esimerkiksi tarjota junaliput maahanmuuttajille, jotta he voisivat edes joskus tavata, ehdottaa Seilola.

Kuurojen maahanmuuttajien integroitumiseen liittyvät haasteet ovat pitkäaikaisia, ja niihin tartutaan valtion tasolla hitaasti. Tähän Seilola toivoisi parannusta.

-       Mielestäni on tärkeää nostaa esiin vähemmistöjen oikeuksia esiin myös siitä näkökulmasta, että vaikka puhutaan pienestä määrästä ihmisiä, hekin ovat olemassa.

C.O. Malm-keskuksen osa-aikainen toiminnanjohtaja ja yrittäjä Irja Seilola toivoisi myös yhteiskunnalta enemmän tukea kuurojen maahanmuuttajien kotoutumiseen. Hänen mielestään Bovalliuksen apurahoilla tehdyt videot ovat tärkeä askel prosessissa.

Videoilla Yonas viittoo lyhyesti tärkeän asian ja viittomista tehostetaan kuvilla.

Kuvat: C. O. Malm-keskus

Lumilautailija Cecilia tähtää kuurojen olympialaisiin – Bovallius mukana tukemassa nuorta urheilijaa

23.11.2023

Lumilautailija Cecilia “Sissi” Hanhikoski on hakenut ja saanut Bovalliuksen apurahan, joka on siivittänyt Hanhikoskea kohti unelmaansa, kuurojen olympialaisia.

Maaliskuussa 2024 Turkissa järjestettävät kuurojen olympialaiset ovat tavoite, johon kuuro lumilautailija Hanhikoski tähtää. Lajin välineistö käy kukkarolle kalliiksi, joten Hanhikoski päätti hakea Bovalliukselta tukea apurahan muodossa tarvittavien välineiden hankintaan.

-     Kahden vuoden tukirahoilla olen saanut tehtyä tärkeitä hankintoja, kuten uudet kilpalaudat, laskusiteitä lautoihin, kypärän ja ajanottovälineet. Ilman tukea en voisi päivittää välineistöäni.

Hanhikoskella on tällä hetkellä kaksi kilpalautaa, jotka maksoivat yhteensä noin 3 000 euroa. Hintaa nostaa se, että laudat tehdään mittatilaustyönä.

-     Lajin harrastajamäärä on niin pieni, ettei tarpeeksi laadukasta kisavälineistöä myydä tavallisissa kaupoissa. Laudat pitää tilata erikseen, joten mittatilaustyö maksaa kaupasta ostettua enemmän. Tietysti lauta on silloin myös soveltuvampi, kun se on suunniteltu minua varten.

Mahdollisuus hankkia tarkkoja ajanottovälineitä harjoittelun tueksi

Bovalliuksen apurahan mahdollistamat uudet laudat tuli kisakalenteria katsottaessa täydelliseen aikaan. Olympialaiset siintävät edessä, ja uusi kilpailulauta on päivitetty versio vanhaan lautaan nähden.

-     Uusi lauta on ketterämpi ja sen kanssa laskiessa voin reagoida tilanteisiin nopeammin laskun aikana. Edelleen laji vaatii taitoa, sitä uusi lauta ei poista, mutta nopealaskuisempi lauta auttaa saamaan paremman ajan mäessä.

Kunnolliset ajanottovälineet olivat Hanhikosken harjoittelun kannalta myös merkittävä hankinta. Laskuun tarkoitettu ajanottovälineistö maksaisi parista tuhannesta kolmeen tuhanteen euroon. Koska Hanhikoski olisi laitteen ainut käyttäjä, ei hänen ja valmentaja Ismo Heiramon mielestä ollut järkevää sijoittaa niin tyyriseen laitteistoon.

-     Hankimme ajanottoon Freelap-laitteen, jota käytetään esimerkiksi maastopyöräilyssä. Laite ottaa ylös tarkan kierrosajan, joten voin verrata saman päivän aikana tehtyjä laskuja toisiinsa.

Harjoitteluun kuuluu laskujen kuvaaminen, jolloin tarkempi analysointi onnistuu jälkikäteen. Uuden ajanottolaitteiston ansiosta Hanhikoski ja valmentaja saavat reaaliaikaista dataa kierrosajoista harjoituksen aikana.

-     Voimme tarkastella jo harjoituksen aikana, pysyykö vauhti ja taso samana, ja millaisia vaihteluja laskujen aikana tulee. Tämä on todella tärkeä tieto harjoituksen kannalta.

Vuodesta 2007 asti kisannut Hanhikoski innostui lajista noin 11-vuotiaana. Ensimmäisten kisojen jälkeen kiinnostus lajiin kasvoi entisestään, ja käännekohtana oli yhteistyön aloitus nykyisen valmentaja Heiramon kanssa.

-     Heiramon kanssa olen oppinut paljon uutta sekä lajista että valmentajan ja urheilijan välisestä yhteistyöstä. Kemiat kohtaavat ja ajatuksemme käyvät yksiin.

Urheiluun panostaminen on valinta, joka tarkoittaa muiden elämässä olevien asioiden uudelleenjärjestelyä. Hanhikoski asuu Helsingissä, mutta käy vuosittain 4-8 viikkoa Rukalla lajin harjoittelua varten.

-     Töiden ja opintojen kanssa täytyy säätää, jotta tämä onnistuu, mutta se on elämäntapa. Motivaatio pitää olla korkea, muuten ei jaksaisi lähteä toiselle puolelle Suomea treenaamaan.

Kuurojen urheilijoiden arvostus Suomessa on vielä vähäistä
 

Kuurot urheilijat antavan itsestään kaiken lajille siinä missä kuulevatkin urheilijat. Kuurojen urheilijoiden arvostus ei kuitenkaan ole yhtä korkea kuin kuulevien, ja se harmittaa Hanhikoskea.

-     Itselläni on kuurojen olympialaisista mitaleja, mutta niitä ei arvosteta läheskään samalla tavalla kuin kuulevien olympiamitaleja. Bovalliuksen apuraha on antanut näkyvyyttä minulle ja minun kauttani kuurojen urheilulle.

Hanhikoski on kiitollinen Bovalliukselle saamastaan tuesta. Apurahan saaminen oli avainasemassa siinä, että Hanhikoski pystyy ylipäätään jatkamaan tavoitteellisesti lumilautailun parissa.

-     Kuurona urheilijana on vaikea saada apurahoja. Bovalliuksen apuraha viime vuonna oli positiivinen yllätys. Ilman sitä en olisi voinut hankkia kaikkia tarvitsemiani välineitä, vaan olisin saanut ehkä nyt yhden ja muutaman vuoden päästä toisen välineen.

Apuraha mahdollisti Hanhikoskelle välineiden hankkimisen tulevia kisoja ensisijaisesti ajatellen.

-     Sain esimerkiksi uuden kisalaudan ajoissa, joka mahdollistaa sen, että ehdin tutustua lautaan rauhassa ennen olympialaisia.

Hanhikoski kokee Bovalliuksen apurahan muuttaneen hänen elämäänsä positiivisesti.

-     Apurahan ansiosta olen pystynyt keskittymään lajiin. Tuntuu, että saan oikeasti keskittyä tähän ja tekemistäni arvostetaan.

Hanhikoski toivoo, että Bovallius jatkaa apurahojen myöntämistä tulevinakin vuosina, ja myös muut säätiöt tekisivät samoin.

-     Toivon, että kuurot urheilijat saisivat saman arvostuksen kuin kuulevat, ja myös meille olisi enemmän paikkoja, joista voisimme hakea apurahaa.

Ensimmäistä kertaa apurahaa hakiessaan Hanhikoski pohti, onko hän oikea ihminen hakemaan ja saamaan apurahaa. Nyt hän kehottaa muitakin kriteerejä täyttäviä hakemaan apurahaa rohkeasti.

-     Aina kannattaa kokeilla, jos täyttää kriteerit. Jos ei apurahaa saa ensimmäisellä kerralla, ehkä toisella kerralla tärppää.

Suomen Kuurojen Urheiluliiton johtokunta kokoontui 26. lokakuuta 2023. (Heti haastattelun jälkeen). Kokouksessaan johtokunta joutui tekemään haastavan päätöksen liittyen tulevaan Winter-Deaflympics-tapahtumaan Turkissa 2.–12. maaliskuuta 2024. Päätös oli, että Suomi peruuttaa osallistumisensa kyseisiin kilpailuihin kaikissa lajeissa. Tällä hetkellä on siis vielä auki, missä Hanhikoski kilpailee seuraavan kerran.

Bovallius-säätiö tukemassa SAKU ry:n toimintaa

4.8.2023

Saija Sippola toimii SAKU ry:n (Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri ja urheiluliitto) toiminnanjohtajana, ja on vastuussa organisaation toiminnasta. SAKU ry on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. SAKU ry:n tavoitteena on ylläpitää ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia tarjoamalla erilaisia liikunta- ja kulttuuritapahtumia, tutor-koulutuksia sekä erilaista toimintaa henkilökunnalle. SAKU ry:n jäseninä toimii 68 koulutuksen järjestäjää, joista yksi esimerkki on Bovallius-säätiön osittain omistama Ammattiopisto Spesia Oy. SAKU ry sai Bovalliukselta 20 000 euron apurahan.

Bovallius-säätiön apuraha auttoi järjestämään harrasteliikuntatapahtuman, jossa yhtenä uutena lajina oli tossufutis.

Mihin hankkeisiin apuraha on käytetty?

”Yksi merkittävä saavutus on ollut "Liikunta kuuluu kaikille" -hanke. Hanke on suunniteltu edistämään liikunnan tarjoamista erityisopiskelijoille eri oppilaitoksissa. Apuraha myönnettiin ennen koronapandemiaa, mutta pandemian vuoksi hankkeen toteutus viivästyi tapahtumatoiminnan oltua tauolla” Saija kertoo. 

Millaisia henkilöitä apurahalla tuetaan?

”Apurahalla tuetaan kaikenlaisia erityisopiskelijoita, eikä tarkkaa määritelmää osallistujille ole asetettu. Erityisopiskelijan statuksella olevat opiskelijat voivat osallistua tapahtumiin, ja erityisyys voi kattaa erilaisia aistirajoitteita, kehityksen vammoja tai oppimisvaikeuksia. Liikuntarajoitteiset opiskelijat ovat kuitenkin olleet eniten mukana” Saija vastaa.

Paikallisen toiminnan tukemisessa SAKU ry on keskittynyt erityisesti soveltavan liikunnan tarjonnan kehittämiseen. 

Työntekijät ovat osallistuneet soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun perusteita käsitteleviin koulutuksiin, mikä on lisännyt heidän osaamistaan ja ymmärrystään näistä aiheista. Lisäksi on luotu asiantuntijaverkosto, johon kuuluvat edustajat järjestökumppaneista, Paralympiakomiteasta ja erityisoppilaitoksista. Verkosto tukee SAKU ry:tä soveltavan liikunnan toteuttamisessa.

SAKU ry on kehittänyt myös olemassa olevia valtakunnallisia tapahtumiaan. Esimerkiksi SAKUgames on monilajinen harrasteliikuntatapahtuma, jossa on huomioitu soveltava liikunta ja erityisopiskelijat. Tapahtumatorilla järjestetään lajikokeiluja, ja uutena lajina on otettu mukaan tossufutis, joka on sisäjalkapalloa pehmeällä pallolla ja ilman laitoja. 

Lisäksi SAKU ry on tukemassa oppilaitosten paikallista liikunta- ja harrastustoimintaa. Se pyrkii lisäämään liikunnallista aktiivisuutta oppilaitosten arjessa esimerkiksi järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tarjoamalla etäliikuntavinkkejä. Henkilöstölle suunnattuja koulutuksia on järjestetty myös ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Apurahan avulla SAKU ry on pystynyt lisäämään osaamistaan ja kehittämään toimintaansa pitkäjänteisesti. 

Asiantuntijaverkoston ja koulutusten avulla organisaatio on saanut arvokasta tietoa erityisoppilaitosten tarpeista ja odotuksista. Apurahalla on myös hankittu välineitä, kuten pelejä SAKUgames -tapahtumatorille.

SAKU ry:n toiminta on muuttunut apurahan myötä. Osaaminen ja ymmärrys erityisopiskelijoille suunnatun toiminnan tarpeista ovat parantuneet, mikä takaa pitkäjänteisen kehittymisen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Erityisen onnistuneena on pidetty Amistamo-tapahtumaa, joka järjestettiin viime vuonna ensi kertaa erityisopiskelijoille. Tapahtuma on opiskelijoille juhlapäivä, ja myös opiskelijat ovat mukana sen järjestämisessä.

Rahoitus tarjoaa merkittävää tukea

Saija pitää erityisenä apurahatoiminnassa sitä, että rahoittajana Bovallius-säätiö on osoittanut kiinnostusta ja aktiivista osallistumista SAKU ry:n toimintaan. Syksyllä järjestettiin Teams-kokous, jossa keskusteltiin SAKU ry:n toiminnasta. ”Tässä ei siis ole kyse siitä, että rahoitus myönnetään ja sen jälkeen jäämme oman onnemme nojaan. Rahoittaja on aidosti kiinnostunut ja pitää tiiviin yhteistyön tärkeänä” Saija kertoo ja jatkaa: ”Eri kokoisilla apurahoilla voi nostaa erilaisia asioita framille ja kohdentaa kehittämistyötä tiettyihin asioihin. Rahoitus on meille merkittävä tuki.”

Erityisopiskelijat pääsivät suunnittelemaan erityisen onnistunutta Amistamo-tapahtumaa.

Kuvat: SAKU ry

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, S. A. Bovalliuksen säätiö ja ympäristöministeriö

Etelä-Savon ELY-keskus ja S. ja A. Bovalliuksen säätiö ovat sopineet Tahinsuon suojelusta. Tahinsuo on pääosin luonnontilainen, laaja keidassuo. Pieksämäen kaupungin taajaman läheisyydessä sijaitseva suoalue suojellaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Uusi luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan noin 161 hehtaaria.

”Olen äärimmäisen iloinen Tahinsuon suojelusta. Helmi-ohjelmassa aiomme suojella 20 000 hehtaaria soita vuoden 2023 loppuun mennessä. Tällä hallituskaudella olemme suojelleet ohjelman avulla jo liki 15 000 hehtaaria, ja työ jatkuu. Elinympäristöjen tuhoutuminen on luontokadon merkittävin ajuri, mutta määrätietoisella luonnonsuojelutyöllä voimme kääntää kehityksen suuntaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.

”Bovallius-säätiölle luonnonsuojelualueen perustaminen on myönteinen lopputulos keväällä alkaneelle prosessille. Suojelualueen perustaminen on ollut säätiön tavoitteena jo vuosien ajan, siksi ELY-keskuksen yhteydenotto alkuvuodesta oli erittäin mieleinen. Säätiön arvoja tämä toteuttaa mitä parhaimmin. Luonnonsuojelualueen perustamista juhlistetaan keväällä 2023”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti.  

Tahinsuo on laaja keidassuo. Pienten Tahinlampien pohjois- ja länsipuolella suo on hyvin karu ja harvapuustoinen tai puuton. Suotyyppeinä alueella esiintyy muun muassa keidasrämettä, kuljunevaa ja lyhytkorsinevarämettä. Kukkarojärven puoleinen osa sekä Peiposjärventien eteläpuoli ovat samantyyppisiä, valtaosin karujen rämeiden ja nevarämeiden vallitsemia suoalueita. Eteläosalla esiintyy pienialaisesti myös rehevämpiä suotyyppejä, kuten saranevaa sekä sarakorpea. Keidassoille tyypillisesti kankaan laidoilla vallitsevat isovarpu- ja tupasvillaräme. Luonnonsuojelualueen rajaukseen sisältyy myös suon reunametsiä ja kangasmetsäsaarekkeita.

Tahinsuo kuuluu soidensuojelun täydennysehdotukseen, joka käsittää suoluonnon monimuotoisuudelle valtakunnallisesti merkittäviksi luokiteltuja suoelinympäristöjä. Alue kuuluu myös yleiskaavan ja maakuntakaavan suojelukohteisiin. Alueen virkistyskäyttö, kuten marjastus sienestys ja retkeily- hiihtoreittien käyttö ja hiihtäminen, on sallittua alueella jatkossakin.

Helmi-elinympäristöohjelma

Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.

www.ym.fi/-/lisaa-soidensuojelua-pieksamaelle-perustettiin-bovalliuksen-luonnonsuojelualue

Lisätietoja:

Tiina Hämäläinen
luonnonsuojeluasiantuntija
Etelä-Savon ELY-keskus
p. 0295 024 112
tiina.hamalainen@ely-keskus.fi

Mia Sarpolahti

toimitusjohtaja

S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr

p. 040 635 3532

mia.sarpolahti@bovallius.fi