Juttuarkisto
Lumilautailija Cecilia tähtää kuurojen olympialaisiin – Bovallius mukana tukemassa nuorta urheilijaa
23.11.2023
Lumilautailija Cecilia “Sissi” Hanhikoski on hakenut ja saanut Bovalliuksen apurahan, joka on siivittänyt Hanhikoskea kohti unelmaansa, kuurojen olympialaisia.
Maaliskuussa 2024 Turkissa järjestettävät kuurojen olympialaiset ovat tavoite, johon kuuro lumilautailija Hanhikoski tähtää. Lajin välineistö käy kukkarolle kalliiksi, joten Hanhikoski päätti hakea Bovalliukselta tukea apurahan muodossa tarvittavien välineiden hankintaan.
- Kahden vuoden tukirahoilla olen saanut tehtyä tärkeitä hankintoja, kuten uudet kilpalaudat, laskusiteitä lautoihin, kypärän ja ajanottovälineet. Ilman tukea en voisi päivittää välineistöäni.
Hanhikoskella on tällä hetkellä kaksi kilpalautaa, jotka maksoivat yhteensä noin 3 000 euroa. Hintaa nostaa se, että laudat tehdään mittatilaustyönä.
- Lajin harrastajamäärä on niin pieni, ettei tarpeeksi laadukasta kisavälineistöä myydä tavallisissa kaupoissa. Laudat pitää tilata erikseen, joten mittatilaustyö maksaa kaupasta ostettua enemmän. Tietysti lauta on silloin myös soveltuvampi, kun se on suunniteltu minua varten.
Mahdollisuus hankkia tarkkoja ajanottovälineitä harjoittelun tueksi
Bovalliuksen apurahan mahdollistamat uudet laudat tuli kisakalenteria katsottaessa täydelliseen aikaan. Olympialaiset siintävät edessä, ja uusi kilpailulauta on päivitetty versio vanhaan lautaan nähden.
- Uusi lauta on ketterämpi ja sen kanssa laskiessa voin reagoida tilanteisiin nopeammin laskun aikana. Edelleen laji vaatii taitoa, sitä uusi lauta ei poista, mutta nopealaskuisempi lauta auttaa saamaan paremman ajan mäessä.
Kunnolliset ajanottovälineet olivat Hanhikosken harjoittelun kannalta myös merkittävä hankinta. Laskuun tarkoitettu ajanottovälineistö maksaisi parista tuhannesta kolmeen tuhanteen euroon. Koska Hanhikoski olisi laitteen ainut käyttäjä, ei hänen ja valmentaja Ismo Heiramon mielestä ollut järkevää sijoittaa niin tyyriseen laitteistoon.
- Hankimme ajanottoon Freelap-laitteen, jota käytetään esimerkiksi maastopyöräilyssä. Laite ottaa ylös tarkan kierrosajan, joten voin verrata saman päivän aikana tehtyjä laskuja toisiinsa.
Harjoitteluun kuuluu laskujen kuvaaminen, jolloin tarkempi analysointi onnistuu jälkikäteen. Uuden ajanottolaitteiston ansiosta Hanhikoski ja valmentaja saavat reaaliaikaista dataa kierrosajoista harjoituksen aikana.
- Voimme tarkastella jo harjoituksen aikana, pysyykö vauhti ja taso samana, ja millaisia vaihteluja laskujen aikana tulee. Tämä on todella tärkeä tieto harjoituksen kannalta.
Vuodesta 2007 asti kisannut Hanhikoski innostui lajista noin 11-vuotiaana. Ensimmäisten kisojen jälkeen kiinnostus lajiin kasvoi entisestään, ja käännekohtana oli yhteistyön aloitus nykyisen valmentaja Heiramon kanssa.
- Heiramon kanssa olen oppinut paljon uutta sekä lajista että valmentajan ja urheilijan välisestä yhteistyöstä. Kemiat kohtaavat ja ajatuksemme käyvät yksiin.
Urheiluun panostaminen on valinta, joka tarkoittaa muiden elämässä olevien asioiden uudelleenjärjestelyä. Hanhikoski asuu Helsingissä, mutta käy vuosittain 4-8 viikkoa Rukalla lajin harjoittelua varten.
- Töiden ja opintojen kanssa täytyy säätää, jotta tämä onnistuu, mutta se on elämäntapa. Motivaatio pitää olla korkea, muuten ei jaksaisi lähteä toiselle puolelle Suomea treenaamaan.
Kuurojen urheilijoiden arvostus Suomessa on vielä vähäistä
Kuurot urheilijat antavan itsestään kaiken lajille siinä missä kuulevatkin urheilijat. Kuurojen urheilijoiden arvostus ei kuitenkaan ole yhtä korkea kuin kuulevien, ja se harmittaa Hanhikoskea.
- Itselläni on kuurojen olympialaisista mitaleja, mutta niitä ei arvosteta läheskään samalla tavalla kuin kuulevien olympiamitaleja. Bovalliuksen apuraha on antanut näkyvyyttä minulle ja minun kauttani kuurojen urheilulle.
Hanhikoski on kiitollinen Bovalliukselle saamastaan tuesta. Apurahan saaminen oli avainasemassa siinä, että Hanhikoski pystyy ylipäätään jatkamaan tavoitteellisesti lumilautailun parissa.
- Kuurona urheilijana on vaikea saada apurahoja. Bovalliuksen apuraha viime vuonna oli positiivinen yllätys. Ilman sitä en olisi voinut hankkia kaikkia tarvitsemiani välineitä, vaan olisin saanut ehkä nyt yhden ja muutaman vuoden päästä toisen välineen.
Apuraha mahdollisti Hanhikoskelle välineiden hankkimisen tulevia kisoja ensisijaisesti ajatellen.
- Sain esimerkiksi uuden kisalaudan ajoissa, joka mahdollistaa sen, että ehdin tutustua lautaan rauhassa ennen olympialaisia.
Hanhikoski kokee Bovalliuksen apurahan muuttaneen hänen elämäänsä positiivisesti.
- Apurahan ansiosta olen pystynyt keskittymään lajiin. Tuntuu, että saan oikeasti keskittyä tähän ja tekemistäni arvostetaan.
Hanhikoski toivoo, että Bovallius jatkaa apurahojen myöntämistä tulevinakin vuosina, ja myös muut säätiöt tekisivät samoin.
- Toivon, että kuurot urheilijat saisivat saman arvostuksen kuin kuulevat, ja myös meille olisi enemmän paikkoja, joista voisimme hakea apurahaa.
Ensimmäistä kertaa apurahaa hakiessaan Hanhikoski pohti, onko hän oikea ihminen hakemaan ja saamaan apurahaa. Nyt hän kehottaa muitakin kriteerejä täyttäviä hakemaan apurahaa rohkeasti.
- Aina kannattaa kokeilla, jos täyttää kriteerit. Jos ei apurahaa saa ensimmäisellä kerralla, ehkä toisella kerralla tärppää.
Suomen Kuurojen Urheiluliiton johtokunta kokoontui 26. lokakuuta 2023. (Heti haastattelun jälkeen). Kokouksessaan johtokunta joutui tekemään haastavan päätöksen liittyen tulevaan Winter-Deaflympics-tapahtumaan Turkissa 2.–12. maaliskuuta 2024. Päätös oli, että Suomi peruuttaa osallistumisensa kyseisiin kilpailuihin kaikissa lajeissa. Tällä hetkellä on siis vielä auki, missä Hanhikoski kilpailee seuraavan kerran.
Tutkimus, joka antoi aidosti äänen paljon tukea tarvitsevien autismikirjon nuorten näkemyksille työelämästä
Tiedämmekö vai luulemmeko tietävämme? Mitä paljon tukea tarvitsevat autismikirjon nuoret ajattelevat työelämästä, tai mikä työssä on heille helppoa tai vaikeaa? Ammattiopisto Spesiassa työskentelevä Marika Mäkinen päätti selvittää asiaa väitöskirjansa ensimmäisessä artikkelissa.
Mäkisen tutkimuksensa erityislaatuisuus piilee siinä, että vastaajien yksilölliset kommunikointimenetelmät on huomioitu kattavasti: koko 140 väittämän kysymyspatteristo ja vastausasteikko on kuvitettu, tarvittaessa yksilöllisesti, minkä mahdollisti S. ja A. Bovalliuksen säätiön tutkimukselle myöntämä apuraha.
Marika Mäkinen on autismikirjon pitkän linjan ammattilainen, asiantuntija, työnohjaaja, tutkija ja kouluttaja. Mäkinen työskentelee Spesia Asiantuntijapalveluissa asiantuntijapalvelukoordinaattorina, ja on hankkinut rautaisen kokemuksen erityisopettajana työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa TELMA-koulutuksessa.
- Lue lisää Autismiliiton sivuilta: Merkittävää tutkimusta laaja-alaista tukea tarvitsevien autismikirjon ihmisten työelämävalmiuksista -- autismiliitto.fi
- Mäkisen Tutkimusartikkeli: For a real job? Views on the teaching of competence in working life by students with Autism Spectrum Disorder (ASD) -- jyx.jyu.fi
Ammattiopisto Spesian, Invalidiliiton, S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr:n ja Järvenpään kaupungin yhteistyön tuloksena syntynyt festivaali kokosi yhteen Spesian opiskelijoita 11 eri paikkakunnalta.
Esteetön päiväfestari SpesiaRock valtasi Järvenpään Kulttuuripuiston 25. toukokuuta. Esiintymässä nähtiin Erja Lyytinen, Paleface, Signmark, Mikko Herranen, Resonaarigroup ja Spesian bändi
Bovalliuksen luonnonsuojelualueelle nostettiin maljat 19.4.2023
Keskiviikkona 19. huhtikuuta vietettiin Bovalliuksen luonnonsuojelualueen vihkiäisiä Tahinlammen uimarannalla.
Uusi luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan noin 161 hehtaaria ja käsittää Tahinsuon alueen. Se on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa.
-Tämä on Bovallius-säätiön ensimmäinen luonnonsuojelualue, mutta toivottavasti ei viimeinen. Säätiö on tarjonnut alueita vastaaviin valtion ylläpitämiin ympäristöohjelmiin, mutta asiat eivät ole edenneet valtion päässä, säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti sanoo. Sarpolahden mukaan luonnonsuojelumerkintä ei muuta alueen virkistyskäyttöä.
- Mutta talousmetsätoimintaa ei tälle alueelle enää koskaan tule.
Bovallius-säätiön hallituksen puheenjohtaja ja metsäasiantuntija Antti Heikkilä sanoo, että Tahinsuon alue edustaa täkäläistä karua suoluontoa.
- Pieksämäellä on muitakin arvokkaita suoalueita, vaikka soita on muuten Etelä-Savossa hyvin vähän. Heikkilän mukaan Bovallius-säätiöllä on metsiä 2400 hehtaaria ja vuokralla vajaat parisataa tonttia.
- Luonnonsuojelualueen perustamisella kannamme samalla yhteiskuntavastuuta. Myös se sisältyy säätiön tehtäviin.
Etelä-Savon ely-keskuksen ylijohtaja Jari Mutanen toteaa, että Tahinsuo on täkäläisittäin huomattavan laaja yhtenäiseksi suoalueeksi.
- Luonnontilaisia soita on aika vähän jäljellä, varsinkin näin lähellä taajamaa.
Kaupungin liikuntapalvelupäällikkö Jari Honkanen kiittää Bovallius-säätiötä yhteistyöstä, sillä osa Vedenjakajareitistöstä kulkee Bovalliuksen mailla.
- Reitistö on Pieksämäelle tärkeä vetovoimatekijä ja osa identiteettiämme. Tulevaisuudessa kaupunki haluaa panostaa reitistön ylläpitoon yhdessä Bovalliuksen ja Metsähallituksen kanssa.
Teksti Jari Asikainen, Pieksämäen Lehti 20.4.2023
Bovallius-säätiö tukemassa SAKU ry:n toimintaa
4.8.2023
Saija Sippola toimii SAKU ry:n (Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri ja urheiluliitto) toiminnanjohtajana, ja on vastuussa organisaation toiminnasta. SAKU ry on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. SAKU ry:n tavoitteena on ylläpitää ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia tarjoamalla erilaisia liikunta- ja kulttuuritapahtumia, tutor-koulutuksia sekä erilaista toimintaa henkilökunnalle. SAKU ry:n jäseninä toimii 68 koulutuksen järjestäjää, joista yksi esimerkki on Bovallius-säätiön osittain omistama Ammattiopisto Spesia Oy. SAKU ry sai Bovalliukselta 20 000 euron apurahan.
Bovallius-säätiön apuraha auttoi järjestämään harrasteliikuntatapahtuman, jossa yhtenä uutena lajina oli tossufutis.
Mihin hankkeisiin apuraha on käytetty?
”Yksi merkittävä saavutus on ollut "Liikunta kuuluu kaikille" -hanke. Hanke on suunniteltu edistämään liikunnan tarjoamista erityisopiskelijoille eri oppilaitoksissa. Apuraha myönnettiin ennen koronapandemiaa, mutta pandemian vuoksi hankkeen toteutus viivästyi tapahtumatoiminnan oltua tauolla” Saija kertoo.
Millaisia henkilöitä apurahalla tuetaan?
”Apurahalla tuetaan kaikenlaisia erityisopiskelijoita, eikä tarkkaa määritelmää osallistujille ole asetettu. Erityisopiskelijan statuksella olevat opiskelijat voivat osallistua tapahtumiin, ja erityisyys voi kattaa erilaisia aistirajoitteita, kehityksen vammoja tai oppimisvaikeuksia. Liikuntarajoitteiset opiskelijat ovat kuitenkin olleet eniten mukana” Saija vastaa.
Paikallisen toiminnan tukemisessa SAKU ry on keskittynyt erityisesti soveltavan liikunnan tarjonnan kehittämiseen.
Työntekijät ovat osallistuneet soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun perusteita käsitteleviin koulutuksiin, mikä on lisännyt heidän osaamistaan ja ymmärrystään näistä aiheista. Lisäksi on luotu asiantuntijaverkosto, johon kuuluvat edustajat järjestökumppaneista, Paralympiakomiteasta ja erityisoppilaitoksista. Verkosto tukee SAKU ry:tä soveltavan liikunnan toteuttamisessa.
SAKU ry on kehittänyt myös olemassa olevia valtakunnallisia tapahtumiaan. Esimerkiksi SAKUgames on monilajinen harrasteliikuntatapahtuma, jossa on huomioitu soveltava liikunta ja erityisopiskelijat. Tapahtumatorilla järjestetään lajikokeiluja, ja uutena lajina on otettu mukaan tossufutis, joka on sisäjalkapalloa pehmeällä pallolla ja ilman laitoja.
Lisäksi SAKU ry on tukemassa oppilaitosten paikallista liikunta- ja harrastustoimintaa. Se pyrkii lisäämään liikunnallista aktiivisuutta oppilaitosten arjessa esimerkiksi järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tarjoamalla etäliikuntavinkkejä. Henkilöstölle suunnattuja koulutuksia on järjestetty myös ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Apurahan avulla SAKU ry on pystynyt lisäämään osaamistaan ja kehittämään toimintaansa pitkäjänteisesti.
Asiantuntijaverkoston ja koulutusten avulla organisaatio on saanut arvokasta tietoa erityisoppilaitosten tarpeista ja odotuksista. Apurahalla on myös hankittu välineitä, kuten pelejä SAKUgames -tapahtumatorille.
SAKU ry:n toiminta on muuttunut apurahan myötä. Osaaminen ja ymmärrys erityisopiskelijoille suunnatun toiminnan tarpeista ovat parantuneet, mikä takaa pitkäjänteisen kehittymisen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Erityisen onnistuneena on pidetty Amistamo-tapahtumaa, joka järjestettiin viime vuonna ensi kertaa erityisopiskelijoille. Tapahtuma on opiskelijoille juhlapäivä, ja myös opiskelijat ovat mukana sen järjestämisessä.
Rahoitus tarjoaa merkittävää tukea
Saija pitää erityisenä apurahatoiminnassa sitä, että rahoittajana Bovallius-säätiö on osoittanut kiinnostusta ja aktiivista osallistumista SAKU ry:n toimintaan. Syksyllä järjestettiin Teams-kokous, jossa keskusteltiin SAKU ry:n toiminnasta. ”Tässä ei siis ole kyse siitä, että rahoitus myönnetään ja sen jälkeen jäämme oman onnemme nojaan. Rahoittaja on aidosti kiinnostunut ja pitää tiiviin yhteistyön tärkeänä” Saija kertoo ja jatkaa: ”Eri kokoisilla apurahoilla voi nostaa erilaisia asioita framille ja kohdentaa kehittämistyötä tiettyihin asioihin. Rahoitus on meille merkittävä tuki.”
Erityisopiskelijat pääsivät suunnittelemaan erityisen onnistunutta Amistamo-tapahtumaa.
Kuvat: SAKU ry
”Parasta on ollut koneiden purkaminen” – Opiskelijat pääsivät taas näyttämään kykynsä Bovallius-säätiön kesätöissä
29.6.2023
Tänäkin vuonna S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr tarjosi kesätyömahdollisuuksia Ammattiopisto Spesian opiskelijoille, monivuotisen perinteen mukaisesti. Paikkoja oli muun muassa asiakaspalvelun, puhtaanapidon ja kiinteistöalan työtehtävien parissa sekä Jyväskylän ja Kaarinan muutoissa. Kesätyöt ovat opiskelijoille erinomaista harjoitusta niin työn hakemiseen kuin tekemiseen.
Bovalliuksen luonnonsuojelualue perustettu Pieksämäelle 27.9.2022
Etelä-Savon ELY-keskus ja S. ja A. Bovalliuksen säätiö ovat sopineet Tahinsuon suojelusta. Tahinsuo on pääosin luonnontilainen, laaja keidassuo. Pieksämäen kaupungin taajaman läheisyydessä sijaitseva suoalue suojellaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Uusi luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan noin 161 hehtaaria.
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, S. A. Bovalliuksen säätiö ja ympäristöministeriö
Etelä-Savon ELY-keskus ja S. ja A. Bovalliuksen säätiö ovat sopineet Tahinsuon suojelusta. Tahinsuo on pääosin luonnontilainen, laaja keidassuo. Pieksämäen kaupungin taajaman läheisyydessä sijaitseva suoalue suojellaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Uusi luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan noin 161 hehtaaria.
”Olen äärimmäisen iloinen Tahinsuon suojelusta. Helmi-ohjelmassa aiomme suojella 20 000 hehtaaria soita vuoden 2023 loppuun mennessä. Tällä hallituskaudella olemme suojelleet ohjelman avulla jo liki 15 000 hehtaaria, ja työ jatkuu. Elinympäristöjen tuhoutuminen on luontokadon merkittävin ajuri, mutta määrätietoisella luonnonsuojelutyöllä voimme kääntää kehityksen suuntaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.
”Bovallius-säätiölle luonnonsuojelualueen perustaminen on myönteinen lopputulos keväällä alkaneelle prosessille. Suojelualueen perustaminen on ollut säätiön tavoitteena jo vuosien ajan, siksi ELY-keskuksen yhteydenotto alkuvuodesta oli erittäin mieleinen. Säätiön arvoja tämä toteuttaa mitä parhaimmin. Luonnonsuojelualueen perustamista juhlistetaan keväällä 2023”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti.
Tahinsuo on laaja keidassuo. Pienten Tahinlampien pohjois- ja länsipuolella suo on hyvin karu ja harvapuustoinen tai puuton. Suotyyppeinä alueella esiintyy muun muassa keidasrämettä, kuljunevaa ja lyhytkorsinevarämettä. Kukkarojärven puoleinen osa sekä Peiposjärventien eteläpuoli ovat samantyyppisiä, valtaosin karujen rämeiden ja nevarämeiden vallitsemia suoalueita. Eteläosalla esiintyy pienialaisesti myös rehevämpiä suotyyppejä, kuten saranevaa sekä sarakorpea. Keidassoille tyypillisesti kankaan laidoilla vallitsevat isovarpu- ja tupasvillaräme. Luonnonsuojelualueen rajaukseen sisältyy myös suon reunametsiä ja kangasmetsäsaarekkeita.
Tahinsuo kuuluu soidensuojelun täydennysehdotukseen, joka käsittää suoluonnon monimuotoisuudelle valtakunnallisesti merkittäviksi luokiteltuja suoelinympäristöjä. Alue kuuluu myös yleiskaavan ja maakuntakaavan suojelukohteisiin. Alueen virkistyskäyttö, kuten marjastus sienestys ja retkeily- hiihtoreittien käyttö ja hiihtäminen, on sallittua alueella jatkossakin.
Helmi-elinympäristöohjelma
Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
www.ym.fi/-/lisaa-soidensuojelua-pieksamaelle-perustettiin-bovalliuksen-luonnonsuojelualue
Lisätietoja:
Tiina Hämäläinen
luonnonsuojeluasiantuntija
Etelä-Savon ELY-keskus
p. 0295 024 112
tiina.hamalainen@ely-keskus.fi
Mia Sarpolahti
toimitusjohtaja
S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr
p. 040 635 3532
mia.sarpolahti@bovallius.fi
Säätiön hallituksen puheenjohtajalle Metsäneuvoston tunnustuspalkinto
23.6.2022
Etelä-Savon Metsäneuvosto myönsi Pro Metsä -tunnustuspalkinnon Bovallius-säätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta työstä alueellisten metsäohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi. Heikkilä on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran Metsäkeskuksella toimien eläköityessään keväällä 2022 aluejohtajana.
Antti Heikkilä on toiminut Bovallius-säätiön hallituksessa metsäasiantuntijana vuodesta 1996 ja säätiön hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2018. Heikkilällä on myös lukuisia muita luottamustehtäviä Bovallius-konsernissa.
Bovallius-konserni onnittelee meidän Anttia!
Merirosvot kesäleirillä
Bovallius-säätiön apurahan turvin Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry ja Kuuloliitto ry järjestivät yhteistyössä kaksi kesäleiriä 7-12-vuotiaille huonokuuloisille ja kuuroille lapsille ja heidän sisaruksilleen. Leirit järjestettiin Metsäkartanolla, Rautavaaralla 6.-10.6.2022 sekä Bergvikin kartanolla, Salossa 13.-17.6.2022.
Leirien teemana olivat merirosvot. Lapset pääsivät mukaan merirosvomaailmaan Piraattiakatemian kokelaina. Lapset harjoittelivat leiriviikoilla merirosvotaitoja monenlaisissa ohjelmanumeroissa, kuten merirosvorasteilla, aarteenetsintäretkellä, ja merirosvojen olympialaisissa! Leireillä myös tehtiin yhteinen leirilippu, jonka lisäksi merirosvokokelaat pääsivät painattamaan itselleen teeman mukaisia paitoja, kasseja ja huiveja. Mukana oli totta kai myös paljon perinteistä kesäleiripuuhaa, kuten aamu- ja iltatuokioita, uimista ja saunomista sekä rentouttavaa ja hauskaa yhdessäoloa – ja myös tanssia leiridiscossa!
Leireille osallistui yhteensä 33 huonokuuloista ja kuuroa lasta ja heidän sisaruksiaan. Merirosvotaitojen lisäksi leireillä harjoiteltiin kaveritaitoja ja itsenäistymistä turvallisesti kokeneiden leiriohjaajien tukemana. Leirien mahdollistamat vertaistuen kokemukset ja kohtaamiset ovat erityisen tärkeitä huonokuuloisille ja kuuroille lapsille, jotka eivät arjessaan välttämättä muutoin kohtaa toisia samalla tavalla erityisiä lapsia. Lapsen itsetunnon ja identiteetin kehitykselle tekee hyvää tavata vertaisiaan ja huomata, ettei ole ainoa maailmassa. Leirillä opittiinkin itsenäistymistä, saatiin uusia kavereita, ja kotiin palasi hauskan viikon jälkeen leveästi hymyileviä merirosvoja!
Kuvat ja teksti Toni Hilden Järjestökoordinaattori / Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto
Ammattiopisto Spesian opiskelijat Lapissa Bovallius-säätiön tuella
Pieksämäen työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) opiskelijat saivat Bovallius-säätiön apurahalla upean mahdollisuuden toteuttaa kauan haaveillut ruskaopinnot Saariselällä.
Pieksämäen TELMA-opiskelijat ruskaretkellä Lapissa 12. - 16.9.2022
Pieksämäen työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan (TELMA) koulutuksen opiskelijat saivat Bovallius-säätiön apurahalla upean mahdollisuuden toteuttaa kauan haaveillut ruskaopinnot Lapissa.
Ruskaopinnot antoivat tilaisuuden oppia uusia taitoja ja tutustua taianomaiseen Lapin luontoon sekä mahdollisuuden luontoympäristössä toimimiseen. Ruskaopintojen aikana harjoittelimme liikkumisen, terveellisten elämäntapojen ja arjentaitojen osaamista sekä vahvistimme itsestä huolehtimisen taitoja aivan uusissa oppimisympäristöissä.
Matkat taittuivat oppilaitoksen autoilla mutkattomasti ja tunnelma tien päällä oli rennon viihtyisää. Matkan varrella saimme nähdä luonnon muuttuvan yhä karummaksi liikkuessamme kohti pohjoista ja kohtasimmekin heti eteläisen poronhoitoalueen alettua ensimmäiset porot. Nämä Lapin matkailun johtotähdet aiheuttivat opiskelijoissa suurta hämmästystä, koska monelle kohtaaminen oli ensimmäinen. Yövyimme ruskaopintojen ajan kelohonkamökissä Tievatuvalla (www.tievatupa.fi).
Päivävaellukset UKK-kansallispuistossa (www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto) koostuivat erimittaisista ja eritasoisista vaellusreiteistä, joista pisin oli 16 km. Vaelluksilla opiskelijat osoittivat hallitsevansa jokamiehen oikeudet, luonnon arvostamisen sekä erä- ja ensiaputaidot. Opiskelijoiden trangialla valmistamat lounaat nautittiin luonnon rauhassa ja vaihdellen kuulumisia luontokokemuksista.
Viikon aikana lisäsimme luontotietouttamme ja kokemuksiamme upeassa saamelais- ja luontokeskus Siidassa (www.siida.fi). Opastetulla kierroksella saimme kuulla Lapin luonnosta, sen eläimistä sekä saamelaiskulttuurista. Joiku-Kotsamon (www.joikukotsamo.fi) porotilavierailulla tutustuimme aitoon saamelaiseen perheyritykseen ja porotalouteen sekä pääsimme ruokkimaan eläkkeellä olevia reki- ja ajoporoja. Lisäksi vierailimme Tankavaaran kultamuseossa (www.kultamuseo.fi/). Tankavaara on kullankaivajien perustama kylä, jossa esitellään paikallista sekä kansainvälistä kultahistoriaa. Opiskelijoille mahdollistettiin kultakuumeen kokeminen itse huuhtomalla vaskoolilla kultaa. Kotiin viemisiksi vaskooliin tarttui pieniä kultahippuja; kimpaleet jäivät seuraavaan kertaan!
Ruskaopinnot olivat kaikille antoisa sekä oppimisrikas kokemus erilaisine ja uusine ympäristöineen. Oppimisympäristön vaihto innosti ja motivoi oppimiseen sekä kokeilemaan turvallisesti itsenäistymistä ja omia rajoja. Viikon aikana opinnot tiivistivät luokkailmapiiriä, toisista huolehtimista sekä me-henkeä. Viikon jälkeen ilmaan jäivät leijumaan opiskelijoiden sanat: ”Milloin lähdetään uudestaan!?”
Teksti ja kuvat: Ammattiopisto Spesian opettaja Mira Tartola ja ohjaaja Birgitta Taam
Bovalliuksen kesätyöt monelle ensiaskel kohti työelämää
Kesätyöt 2022
Jo usean vuoden ajan S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr on tarjonnut kesätyömahdollisuuksia Spesian opiskelijoille. Niin tänäkin vuonna. Tällä kertaa kesätyöpaikkoja oli tarjolla ennätyksellisen paljon; yhteensä 28 paikkaa! Bovallius-säätiö on toinen Ammattiopisto Spesian omistajaorganisaatioista, ja sen tarjoamat kesätyöt ovat opiskelijoille erinomaista harjoitusta niin työn hakemiseen kuin tekemiseen.
Lue lisää Spesian sivuilta: Tervetuloa töihin, työkaveri! – Bovalliuksen kesätyöt tekivät Spesian opiskelijoista työntekijöitä
Säätiön 10 000 euron lahjoitus Ukrainan vammaisille
12.5.2022
Bovallius-säätiön hallitus päätti kokouksessaan 10.5.2022 tehdä 10 000 euron lahjoituksen Abilis-säätiölle kohdennettavaksi vammaisille Ukrainassa.
Abilis-säätiö on vammaisten ihmisten perustama kansalaisjärjestö, joka toimii kehitysmaiden haastavissa olosuhteissa. Säätiö rahoittaa vammaisten ihmisten suunnittelemia ja toteuttamia projekteja, joiden kautta edistetään erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen asemaa, ihmisoikeuksia, osallistumista ja itsenäistä elämää.
Ukrainassa on rekisteröitynä ainakin 2,7 miljoonaa vammaista, jotka sotatilanteessa ovat erityisen uhan alla. Abilis-säätiö kerää rahaa ja kanavoi sitä luotettaville vammaisjärjestöille, jotka tuntevat Ukrainan vammaiset ja heidän tarpeensa. Paikalliset vammaisjärjestöt, jotka Abilis tuntee usean vuoden ajalta, ovat tärkeässä roolissa. He auttavat hankkimaan kaikkea tarvittavaa, kuten ruokaa, vettä, lääkkeitä, vaatteita ja vievät vammaisia ihmisiä turvaan Ukrainan länsiosiin tai ulkomaille. Myös henkistä tukea tarvitaan, koska kuukausia jatkunut epävarmuus koettelee jo ukrainalaisten voimavaroja.
Myös Bovallius-säätiö haluaa olla tukemassa Ukrainan vammaisten selviytymistä sodassa ja jälleenrakennusvaiheessa.