Bovallius-säätiöltä tukea ja mahdollisuuksia kuulovammaisille ja kommunikaatioesteisille

Yhdenvertaisuuden asialla vuodesta 1905

S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr perustettiin vuonna 1905 Pieksämäellä. Säätiö huolehtii Sofia ja Angelique Bovalliuksen testamentilla sille jättämästä omaisuudesta. Siskokset kiinnostuivat kuurojen opetuksesta, ja halusivat auttaa heitä saamaan koulutusta ja työtä. Itse varsin vaatimattoman elämän eläneet siskokset saivat kartutettua merkittävän, erityisesti metsistä koostuvan omaisuuden, jonka tuotot ovat edelleen säätiön toiminnan mahdollistaja. Sisarukset halusivat tarjota oppimisen ja työnteon tyyssijan, jossa kuurot naiset saisivat jatko-opetusta ja oppisivat ansaitsemaan elantonsa omalla työllään. Ajatukset vammaisen ihmisen itsenäisyydestä olivat ennakkoluulottomia ja uraauurtavia. Yhä tänäkin päivänä säätiön tehtävänä on kehittää kuulovammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden koulutusta ja mahdollisuuksia saada työtä.

Lue lisää historiasta

Toimintaa kuulovammaisten hyväksi

Säätiö aloitti kuuroille nuorille naisille suunnatun koulutuksen vuonna 1905. Tänä päivänä säätiön koulutus tapahtuu sen osittain omistamassa Ammattiopisto Spesiassa. Spesia on Suomen toiseksi suurin ammatillinen erityisoppilaitos, ja sillä on yhteensä noin 1 400 opiskelijaa eri puolilla Suomea.

 

Ammatillisen erityisopetuksen lisäksi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia yksityishenkilöille ja yleishyödyllisille yhteisöille sekä stipendejä Spesian opiskelijoille.

Säätiö omistaa myös yhteiskunnallisen yrityksen, Bovallius-Palvelut Oy:n, jonka tavoitteena on tarjota työllistymismahdollisuuksia haastavassa työmarkkina-asemassa oleville. Lisäksi säätiö omistaa kiinteistöosakeyhtiö Pieksänsaran, joka ylläpitää Ammattiopisto Spesian opiskelija-asuntoja Jyväskylässä ja Pieksämäellä. Lisäksi Bovallius-konserniin kuuluu Pieksämäen Seudun Talohuolto Oy.

 

Turvatakseen toimintansa säätiö huolehtii testamenteilla ja lahjoituksilla saadusta omaisuudestaan. Sillä on omistuksessaan metsiä, kiinteistöjä ja sijoituksia.

Säätiökuulumisia

kuvassa MikaTammilehto

Kuvassa Mika Tammilehto

SÄÄTIÖN TUELLA ON ALKAMASSA AINUTLAATUINEN TUTKIMUS

7.5.2024

 

Nyt tutkitaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta!

 

S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr on myöntänyt rahoituksen 5-vuotiselle tutkimus- ja kehittämishankkeelle, jonka tavoitteena on löytää uusia näkökulmia, merkityksiä ja mittareita ammatillisen koulutuksen vaikutusten, vaikuttavuuden ja laadun mittaamiseen ja kehittämiseen. Hankkeessa seurataan vaativan erityisen tuen opiskelijoiden polkuja koulutuksen aikana ja sen jälkeen.

 

KOVA — Uutta ajattelua koulutuksen vaikuttavuuteen -hanketta toteuttavat Ammattiopisto Spesia ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Tämänkaltainen seurantatutkimus on ainutlaatuinen Suomessa ja siksi kova juttu!

 

S. ja A. Bovalliuksen säätiö on myöntänyt hankkeelle yhteensä 400 000 euron rahoituksen vuosille 2024–2028.

 

Lue lisää KOVA-hankkeesta

Bovalliuksen apuraha mahdollisti syvemmän kuurojen diakoniatyön – Haastattelussa Päivi Korhonen

6.3.2024

Päivi Korhonen, Helsingin seurakuntien kuurojen diakoniatyöntekijä, kertoo kokemuksistaan Bovalliuksen myöntämästä apurahasta ja sen vaikutuksista työhönsä.

 

Päivi Korhonen on työskennellyt Helsingin seurakuntien kuurojen diakoniatyöntekijänä yli 25 vuotta. Hänen työnsä on monipuolista ja kattaa kaikki Helsingin alueen kuurot. Päivi käyttää äidinkielenään viittomakieltä ja suomea. Päivi kuulee kuulolaitteiden avulla.

 

"Teen kuurojen diakoniatyöntekijän työtä. Se on hyvin laaja-alaista ja moninaista. Juuri nyt olen kokoamassa kevätkauden tiedotetta. Tässä on paljon työtä", kertoo Päivi, joka viime vuosina on laajentanut osaamistaan osallistumalla kristilliseen ratkaisukeskeiseen terapiakoulutukseen. Bovalliuksen apurahan avulla saatu koulutus on avannut Päiville uusia mahdollisuuksia työssään.

 

Kuurojen diakoniatyössä on tärkeää pystyä palvelemaan kaikkia eri kuulovammaisryhmiä. Päivin työ kattaa viittomakieliset, huonokuuloiset, kuurosokeat ja kuulonäkövammaiset. Viittomakielisten määrä vähenee kuurona syntyneiden vauvojen implantoinnin myötä.

 

Päivi ei aseta tiukkoja kriteerejä asiakkailleen. "Asiakkaalle ei ole muita vaatimuksia kuin se, että hän pystyy vuorovaikutukseen. Voimme kommunikoida viittomakielellä, viitotulla puheella, suomen kielellä tai taktiilisti” hän selventää.

 

Päivi haluaa keskittyä asiakkaisiinsa ja antaa heille tarvittavan avun. “Otan korkeintaan kaksi terapia-asiakasta muun työn rinnalla kerrallaan vastaan. Tällä hetkellä minulla on yksi asiakas”, Päivi kertoo.

 

Kristillisyys näkyy myös Päivin työssä. "Terapiassa kristillisyys näkyy niin, että voin asiakkaan niin halutessa ehdottaa, että voidaan rukoilla jonkun asian puolesta, ja sitten rukoillaan", selittää Päivi. "Jos henkilö ei halua ottaa terapiassa esiin hänen hengellisiä asioitaan, ei ole pakko. Ei tuputeta, mutta kysytään ja annetaan mahdollisuus."

 

Apurahasta tukea koulutuksiin osallistumiseen ja materiaalien hankintaan

 

Bovalliuksen myöntämä apuraha on ollut ratkaiseva tekijä Päivin työssä. "En olisi saanut terapeutin pätevyyttä ilman apurahaa. Sain myös lyhytterapeutin pätevyyden", kertoo Päivi. "Pitkäaikainen haaveeni on ollut tehdä terapiatyötä viittomakielellä. Apuraha on todellakin mahdollistanut sen, että pääsin koulutukseen. Ilman Bovalliuksen apurahaa koulutukseen hakeminen olisi jäänyt."

 

Bovalliuksen myöntämä apuraha ei ole ainoastaan mahdollistanut Päivin kouluttautumista, vaan auttanut myös tarvittavien välineiden hankinnassa. "Olemme hankkineet paljon materiaaleja, kuten rukouskortteja ja korttimateriaaleja. Bovallius mahdollisti myös ratkaisukeskeisen koulutuksen maksamalla siitä osan", mainitsee Päivi.

 

Päivi näkee apurahan erittäin tärkeänä tekijänä työssään. "Ilman apurahaa en olisi hakenut koulutukseen. Olen hyödyntänyt oppimaani esimerkiksi niin, että asiakkaideni retken ohjelmassa olen ottanut ratkaisukeskeisen näkökulman. Olen käyttänyt näitä menetelmiä myös ryhmien kanssa ja tulen käyttämään jatkossakin."

 

Päivin tarina korostaa, kuinka apuraha voi olla ratkaiseva tuki yksilölle, joka pyrkii laajentamaan osaamistaan ja tarjoamaan arvokkaita palveluita yhteisölleen. Bovalliuksen apuraha on osoittautunut voimavaraksi Päivin kaltaiselle ammattilaiselle, joka pyrkii tekemään työtään syvemmin ja vaikuttavammin.

 

Toiminnalliset ja visuaaliset menetelmät ratkaisukeskeisessä terapiassa, kun abstrakti ajattelu ja/tai suomen kieli viittomakieliselle kuurolle haastavaa.

 

 

Vihreävalkoiseen mekkoon pukeutunut nainen hymyilee iloisesti auringonkukkapellon keskellä kädessään auringonkukkia.

Valokuvaaja Janita Nurminen toivoo voivansa järjestää tapahtuman myös tulevana vuonna, sillä kaikki halukkaat kuvattavat eivät mahtuneet mukaan ensimmäiseen tapahtumaan.

 

 

 

Voimaannuttava valokuvauskokemus kuuroille naisille mahdollistui Bovalliuksen apurahalla

31.1.2024

 

Valokuvaaja Janita Nurminen haaveili pitkään boudoir-kuvausten toteuttamisesta. Bovalliuksen apurahan ansiosta Nurminen pystyi järjestämään voimaannuttavat boudoir-kuvaukset kuuroille, viittomakielisille naisille.

Viime vuosina yleistyneet boudoir-kuvaukset olivat Janita Nurmisen pitkäaikainen haave. Boudoir-kuvauksilla tarkoitetaan usein naisista otettavia sensuelleja, romanttisia ja voimaannuttavia kuvia, joissa mallit ovat pukeneet yllensä vaatteet, joissa kokevat olonsa itsevarmaksi.

 

Askel kohti haaveen konkreettista toteutusta lähti keskustelusta Nurmisen ystävän kanssa.

 

-       Kerroin haaveestani yhdelle ystävälleni ja pohdin, miten tällainen olisi mahdollista toteuttaa, kun pelkkä hotellihuoneen varaus maksaa jo paljon. Ystäväni vinkkasi minulle Bovalliuksen apurahasta.

 

Apurahaa haettuaan Nurminen pääsi suunnitteluissaan vauhtiin. Hän päätti kohdistaa kuvauksen täysi-ikäisille kuuroille, viittomakielisille naisille.

 

-       Kuurot naiset ovat kokeneet elämänsä aikana paljon kaikenlaista, kuten esimerkiksi syrjintää ja vähemmistöstressiä, eikä heille ei ole koskaan aiemmin järjestetty mitään tällaista.

 

Nurminen halusi boudoir-kuvauksella tarjota naisille voimaannuttavan kokemuksen.

 

-       Tarkoitus on antaa kuvattaville kokemus siitä, että he ovat hyviä juuri sellaisina kuin ovat - omina itsenään. Tarkoitus on kuvata sitä, kuinka tärkeää on nähdä itsensä kauniina ja arvokkaana.

 

Kuvausten suosio oli niin suurta, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan

 

Varmistuttuaan siitä, että kuvaus oli Bovalliuksen apurahan avulla mahdollista toteuttaa, Nurminen etsi tulevat asiakkaansa Viittovat Naiset -nimisestä Facebook-ryhmästä. Hän oli aiemmin julkaissut ryhmään videon, jossa kertoi tulevasta kuvaustapahtumasta ja kertoi, milloin ilmoittautuminen aukeaa. Näin ollen kaikki videon nähneet saivat yhtäläisen mahdollisuuden ilmoittautua kuvaukseen. Paikat täytettiin nopeusjärjestyksessä.

 

-       Paikat kuvaukseen täyttyivät todella nopeasti ilmoittautumisen avauduttua. Tarjolla oli 10 paikkaa, joten kaikki halukkaat eivät valitettavasti päässeet mukaan.

 

Nurmiselle oli tärkeää, että ilmoittautuminen ja asiakkaille ilmaiseen kuvaukseen osallistuminen olisi mahdollisimman tasapuolista kaikille halukkaille. Asiakkaiden ainut kriteeri oli olla täysi-ikäinen kuuro, viittomakielinen nainen.

 

-       Nuorin valokuvattava oli parikymppinen ja vanhin päälle 70-vuotias. Iän tai ulkonäön suhteen ei ollut vaatimuksia, vaan kaiken näköiset naiset olivat tervetulleita kuvattaviksi. En halunnut suosia ketään tai valita, kuka saisi tulla ja kuka ei.

 

Kun sekä valokuvaaja että valokuvattavat ovat kuuroja, on kuvauksen aikaisen kommunikoinnin sujuvuuden vuoksi toimittava eri tavoin kuin kuulevien välisessä tilanteessa.

 

Nurminen keskusteli asiakkaidensa kanssa etukäteen kuvattavan toiveista ja ajatuksista, sekä kävi läpi sen, miten valokuvaustilanne etenee.

 

-       Valokuvauksen aikana opastin aina, mitä tulee seuraavaksi tehdä, missä asennossa kannattaa olla ja mihin tulee katsoa.

 

Huomion saaminen kesken kuvausten niin asiakkaan kuin valokuvaajankin taholla hoitui käsien avulla.

 

-       Kättä vilkuttamalla tai olkapäähän taputtamalla sain kuvattavien huomion silloin, kun he eivät katsoneet minua. Olen itse kuuro ja viittomakielinen, joten asiakkaat saivat samalla tavalla minun huomioni.

 

Apuraha mahdollisti upean ja onnistuneen viikonlopun

 

Nurminen on Bovalliukselta saamastaan apurahasta kiitollinen, sillä ilman apurahaa hän ei olisi voinut toteuttaa koko tapahtumaa.

 

-       Minulla ei olisi itse ollut varaa maksaa koko viikonlopuksi hotellihuonetta ja tarjota kuvausmahdollisuutta naisille.

 

Apurahan ansiosta Nurmisen oli mahdollista toteuttaa pitkään haaveilemansa boudoir-kuvaus ja tarjota asiakkailleen ikimuistoinen kokemus - vieläpä asiakkaalle täysin ilmaiseksi.

 

-       Parin kuukauden prosessi kulminoitui upeaan ja onnistuneeseen viikonloppuun.

 

Myös asiakkaat olivat tyytyväisiä tapahtumaan ja kuviin. Jokainen osallistuja sai muistoksi omat valokuvansa digitaalisessa muodossa.

 

-       He saavat itse tehdä kuvillaan mitä haluavat. Jotkut julkaisivat kuvansa somessa ja toiset taas tilasivat niistä kuvakirjan itselleen.

 

Nurminen kertoo boudoir-kuvausviikonlopun olleen hänelle yksi vuoden kohokohdista. Tapahtuma oli myös hänelle itselleen merkityksellinen.

 

-       Koin, että tekemälläni työllä oli iso merkitys ja sain jälkikäteen tapahtumasta niin paljon positiivista palautetta ja kiitosta osallistujilta, että siitä jäi todella hyvä mieli.

 

Bovalliuksen tarjoama apuraha mahdollistaa Nurmisen mielestä monien haaveiden toteuttamisen ja hienojen asioiden tekemisen. Hän on kiitollinen siitä, että sai apurahan.

 

-       Tapahtumalle oli selkeästi tarvetta. Toivon, että voisin hakea apurahaa ja toteuttaa tapahtuman uudelleen myös ensi vuonna.

 

Mustaan, näyttävään mekkoon pukeutunut nainen istuu sohvalla poseeraten katse pois kamerasta.

Jasmine Sällström oli yksi Nurmisen
tapahtumaan osallistuneista 
upeista kuvattavista.

Tuulivoimahankeselvitys Pieksämäen Tienilässä ei etene

(16.1.2024)

 

Bovallius-säätiö järjesti maaliskuussa 2023 yhdessä Pieksämäen kaupungin kanssa Tienilän alueen maanomistajille, vapaa-ajan asukkaille ja kaikille asiasta kiinnostuneille avoimen keskustelutilaisuuden suunnitelmista selvittää mahdollisen tuulivoimapuiston sijoittumista Pieksämäen Tienilään.

Tilaisuuden jälkeen kaupunki ja säätiö ovat loppuvuoden jatkaneet selvitystyötä, jonka seurauksena on varmistunut, ettei hankkeen etenemiselle tässä vaiheessa ole edellytyksiä.

Vuonna 2023 myönnetyt apurahat

(21.12.2023)

 

 

Tänä vuonna S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr jakaa yhteensä 90 500 euron edestä apurahoja 21 hakijalle.  Syksyllä järjestetty apurahahaku oli jo viides julkinen hakukierros. Selvästi tieto apurahoja jakavasta Bovallius-säätiöstä on kiirinyt ja hakemuksia tuli tänäkin vuonna kiitettävästi, yhteensä 43 kappaletta. Haettujen apurahojen määrä ylitti moninkertaisesti määrän, joka säätiön on vuosittain mahdollista jakaa. Myönnettyjen apurahojen suuruus vaihteli 250 euron matka-apurahasta 21 000 euron verkko-opetuksen kehittämishankkeeseen.

 

Hankkeita ja tutkimusta, jolla tuetaan kuulovammaisten ja kommunikaatioesteisteisten osallisuutta ja yhteiskunnallista asemaa

 

Kuten aiempinakin vuosina mukana oli useita kohderyhmän aktiiviseen elämäntapaan, kulttuurin tuottamiseen, liikuntaan sekä leiritoimintaan liittyvää hakemusta, kertoo säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti. Moni hakijoista on itse säätiön kohderyhmään kuuluva eli esimerkiksi viittomakielinen tai kuulovammainen. Säätiö tukee nyt tehdyillä päätöksillä sekä hankkeita, joilla on laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuin myös kohteita, joissa apuraha mahdollistaa sen saajalle varsin henkilökohtaisten haaveiden toteutumisen, kuten kansainvälisiin urheilukilpailuihin osallistumisen tai oman osaamisen kehittämisen. Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti tiukkoina aikoina kolmannen sektorin toimijat, kuten säätiöt, korvaavat julkista rahoitusta yhä enenevässä määrin. Säätiöiden jakamat apurahat mahdollistavat sellaisia hankkeita ja haaveita, joihin julkisen rahoituksen saaminen ei ole mahdollista varsinkaan taloudellisesti haastavina aikoina.

 

Mia Hallipussin käytävällä

Säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti Bovallius-Palvelut Oy:n tuotantotiloissa

 

Hakijoiden joukossa oli tänä vuonna useita toiskertalaisia, jotka hakivat rahoitusta aiemmin säätiön tuella aloitetun hankkeen jatkolle tai uudelle vastaavalle hankkeelle. Yleisenä linjauksena säätiön hallitus päätti, ettei se myönnä rahoitusta hakijoille, joiden säätiöltä aiemmin saadun apurahan käyttöaikaa on vielä jäljellä.

 

Säätiön avustustoiminnan kehittäminen

 

Viiden julkisen apukierroksen jälkeen säätiö kehittää avustustoimintaansa niin, että se tukee jatkossa näiden syksyllä vapaasti haettavien apurahahankkeiden lisäksi laajempia, pitkäkestoisempia hankkeita, kertoo Sarpolahti. Tavoite on, että suunnitteilla olevilla monivuotisilla yhteistyöprojekteilla pystytään kehittämään toimintatapoja ja menetelmiä, joilla säätiön apurahatoiminnan vaikuttavuus paranisi ja hankkeiden tuotokset olisivat laajemmin saavutettavissa ja hyödynnettävissä säätiön kohderyhmän ulkopuolellakin. Uusista yhteistyömuodoista säätiö tekee tarkempia päätöksiä kevään 2024 aikana. Jo tässä vaiheessa tiedossa on, että vuosikymmenten tauon jälkeen Kuulovammaisten lasten vanhempien liiton järjestämät lasten leirit palaavat kesällä 2024 Etelä-Savoon. Säätiö on sitoutunut tarjoamaan noin 25 leiriläiselle ohjaajineen leiripaikan ja siellä täyden ylläpidon. Olemme todella innoissamme Pieksämäellä tästä, Sarpolahti. – Toiveena on, että tästä tulee jokakesäinen perinne.

 

Säätiön metsät apurahatoiminnan tulevaisuuden takaajana

 

Bovallius-säätiön merkittävä tulolähde on säätiön omistamista metsistä saatavat säännölliset, vuosittaiset puunmyyntitulot. Ammattilaiset hoitavat säätiön metsäomaisuutta pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti turvaten metsä- ja luontoarvojen säilymisen ohella myös apurahojen jakamismahdollisuuden tulevaisuudessakin. Metsäomaisuuden tuottojen turvin säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan kuulovammaisten ja kommunikaatioesteisten yhteiskunnallisen aseman parantajana juuri siten kuin säätiön taustalla olevassa testamentissa vuodelta 1894 on edellytetty, toteaa Sarpolahti.

 

Säätiön apurahansaajista julkaistaan säätiön kotisivuilla säännöllisesti juttuja, joissa he kertovat oman tarinansa ja, miten säätiön apurahalla toteutettu hanke on onnistunut.

 

S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr:n hallitus on 12.12.2023 myöntänyt apurahat seuraaville hakijoille:

  • Penttilä Nelly (työryhmä): Post doc -tutkimushanke: Puheen monimuotoisuus ja yhteiskunnalliset asenteet änkytyksen kontekstissa, 2 000 €.

  • Huttunen Kerttu (työryhmä): Oulun Yliopiston logopedian tutkimusyksikön hanke: Optimaalinen katseen käyttötapa ja ilmeiden rooli kuulovammaisten ja normaalikuuloisten lasten huuliolukutaitojen tukemisessa, 5 000 €.

  • Vilponen Ida: Kaarinalaisen Erityisnuorten rap-yhtye Herkkuräbärin keikkakiertue, 5 000 €.

  • Kuuloliitto ry: Pohjoismaiset kuuroutuneiden kesäpäivät 2024, 7 500 €.

  • Ammattiopisto Spesia: SANNA - Saavutettavan verkko-opetuksen kehittäminen yhteisissä tutkinnon osissa -hanke, 21 000 €.

  • Kuopion Kuulo ry: Kuulolähipalvelu-toiminnan kehittäminen ja turvaaminen, 4 000 €.

  • Kuurojen Liitto ry: Kuurojen ja viittomakielisten lasten ja nuorten leirit ja tapahtumat, 15 000 €.

  • Teatteri Telakka: Kannatusmaksu, 2 000 €.

  • Jämsän Seudun Kuulo ry: Kuulolähipalveluhenkilöiden tarvikesalkkujen hankinta, 2 500 €.

  • Kuusaan Kuuloset: Kuuloliiton yhdistysten valtakunnallisten kesäpäivien 2024 järjestäminen, 12 500 €.

  • Tjukanov Maija: Väitöskirjatutkimus: Viittomakielen tulkkaukseen liittyvät palautekeskustelut multimodaalisina ja episteemisinä kokonaisuuksina, 3 000 €.

  • Röykkynen Sanna: Matka-apuraha, 250 €.

  • Marttila Helmi: Väitöskirjatutkimus: Tekstitysvelvollisuuden täyttämisen keinot: Maallikkotekstittäjien automaatioavusteisesti tuottama kielensisäinen tekstitys ja sen prosessit, 3 000 €.

  • Hyyppä Iida: Trophy d'Ecosse Dumfries -kisoihin osallistuminen 2024, 1 000 €.

  • Ruokonen Sara-Elise: Deaflympics 2025 -projekti. Lajeina kestävyysjuoksu ja suunnistus, 1 000 €.

  • Junttila Jenna: Myötätuntokeskeinen terapia ja myötätuntokeskeisiä menetelmiä -koulutukseen osallistuminen, 1 000 €.

  • Kankaanpää Satu: Matka-apuraha, 250 €.

  • Aaltonen Jaana: Kuurojen oikeudet maailmanlaajuisesti ja Suomessa - oman ammattiosaamiseni kehittäminen ja vaikuttaminen kansainvälisellä ja kansallisella tasolla, 3 000 €.

  • Kosonen Valtteri: Special Olympics -Urheilufestivaali 2024, 500 €.

  • Repo Kristian: Special Olympics -Urheilufestivaali 2024, 500 €.

  • Granö Joonas: Special Olympics -Urheilufestivaali 2024, 500 €.

C. O. Malm-keskus luo selkokielisiä videoita kuuroille maahanmuuttajille Bovalliuksen apurahan avulla

18.9.2023

 

C.O. Malm-keskus ry perustettiin muutama vuosi sitten tarkoituksenaan edistää akateemisen tutkimusmateriaalien olemassaoloa viittomakielen vähemmistöryhmille. Keskus kehittää ja tuottaa materiaaleja ja palveluita, jotka liittyvät kielelliseen saavutettavuuteen, kotimaisiin viittomakieliin ja kulttuuriin sekä kielelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

 

Keskus pyrkii vastaamaan tarpeisiin tuottamalla materiaalia, jota viittomakielisten keskuudesta puuttuu. Yksi tällainen kohde on maahanmuuttajille suunnattu tietopaketti suomalaisesta yhteiskunnasta. C. O. Malm-keskus sai Bovallius-säätiöltä 25 000 euron apurahan.

 

Apurahalla halutaan tukea kuurojen ja viittomakielisten maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. C. O. Malm-keskuksen osa-aikaisen toiminnanjohtaja
Irja Seilolan
mukaan kuurot maahanmuuttajat on pieni ryhmä.

 

-       Kukaan ei tarjoa heille kotoutumista tukevia materiaaleja, joten materiaaleista on huutava pula.

 

Kuurolla maahanmuuttajalla on vaara jäädä täysin yksin

 

Suomalaiseen vastaanottokeskukseen saapuvalle maahanmuuttajalle kaikki on uutta: kieli, kulttuuri ja ympäristö. Siinä missä kuuleva maahanmuuttaja voi saada keskustelun kautta tietoa ympäristöstään, on kuuro maahanmuuttaja usein oman onnensa nojassa. Kuurolla maahanmuuttajalla voi olla vaikeuksia hallita jopa kotimaansa kieltä tai viittomakieltä, sillä kotimaassaan kuurot eivät ole välttämättä päässeet mukaan yhteiskuntaan kieltä oppimaan.

 

-       Toisilta puuttuu jopa peruskoulutausta. Tällöin kaikki pitää opetella perustasolta yhteiskunnan toiminnasta lähtien, kertoo Seilola.

 

Edes vastaanottokeskuksissa kuurot maahanmuuttajat eivät saa tietoa yhteiskunnasta helposti.

 

-       Monet maahanmuuttajat miettivät tavallisia asioita. Mikä on apteekki, mitä tarkoittaa maitotuotteet, mikä on Kela? Mistä voin saada rahaa? luettelee Seilola.

 

Seilolan mukaan yhteiskunta olettaa, että ihmiset joko tietävät, oppivat tai pystyvät selvittämään perusasiat. Kuurot maahanmuuttajat, joilla ei ole kieltä, eivät tähän välttämättä pysty.

 

-       Olisi edes joku, joka antaisi vähän vinkkiä, miten kaikki toimii, toteaa Seilola.

 

Tähän tarpeeseen C. O. Malm-keskus vastaa Bovalliuksen apurahojen avulla. Tekeillä on kuusi lyhyttä, selkokielistä videota, joissa annetaan kuuroille maahanmuuttajille tarpeellista informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Miten kohderyhmä löytää videot? Tähän Seilolalla on vastaus.

 

-       Teemme lehtisiä, joita jaetaan vastaanottokeskuksissa. Lehtisessä on QR-koodi, jonka skannaamalla pääsee näkemään videot.

 

QR-koodi valikoitui pitkän pohdinnan jälkeen selkeimmäksi tavaksi päästä käsiksi videoihin, sillä kuuroille ja mahdollisesti sen myötä kieli- ja lukutaidottomille maahan tulijoille esimerkiksi internet-osoitteen kirjoittaminen voi olla haasteellista.

 

-       Jos lukutaitoa ei ole, voi kirjainten tunnistaminen ja kopioiminen osoiteriville olla vaikeaa. Koodilla pääsee suoraan videoon.

 

Videoiden sisältöä suunnitteli itse kohderyhmä parhaan tuloksen takaamiseksi

 

Bovalliuksen antamasta tuesta noin kolmaosa käytettiin työpajoihin, joilla projekti käynnistettiin.

 

-       Haastattelimme Kuurojen kansanopistolla eri ajan Suomessa olleita henkilöitä siitä, millaista tukea ja apua he olisivat kaivanneet maahan saapuessaan, Seilola kertoo.

 

Haastattelujen pohjalta videot päädyttiin tekemään suomalaisella viittomakielellä, ja tukena käytetään selkokuvia. Videoilla esiintyvät viittojat ovat maahanmuuttajia.

 

-       Pyrimme huomioimaan kohderyhmän mahdollisimman hyvin, jotta materiaali olisi oikeasti hyödyllistä ja käyttökelpoista, Seilola toteaa.

 

Loput rahat käytettiin videoiden tuotantoon ja palkkakuluihin.

 

-       Viittojille on maksettu esiintymisestä palkkio. Editointityöt, kuvaaminen, esitteen tekeminen… Rahat käytettiin käytännön tasolla tekemiseen, kertoo Seilola.

 

Hankkeella lisättiin näkyvyyttä

 

Seilolan mukaan Bovalliuksen apuraha on auttanut saamaan hankkeen myötä enemmän huomiota kuuroille maahanmuuttajille sekä C. O. Malm-keskukselle. Jopa valtion suunnasta on pyydetty nyt selvitystä kuurojen maahanmuuttajien kotoutumisen suhteen, kun asia on nostettu yleiseen tietoon.

 

Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Seilolan mukaan videohankkeen myötä on tullut esille myös muita tarpeita.

 

-       Kuusi pientä videota on pisara meressä, kun aiheita olisi niin monia. Toivottavasti tämä on alku jollekin, Seilola toteaa.

 

Seilolan mukaan tarvetta olisi tiedon saannin tehostamiselle. Yksi vaihtoehto on esimerkiksi tiedotuskanava, jonka kautta kuurot maahanmuuttajat voisivat hakea ja saada tarvitsemaansa tietoa. Materiaalia on edelleen tarjolla vähän. Oleskeluluvan saaneilla maahanmuuttajilla on oikeus tulkkauspalveluun, mutta Seilola näkee tulkkauspalvelun nykyisessä muodossa puutteita.

 

-       Tarvitaan kuuleva ja kuuro tulkki. Kuuleva kääntää tiedon kuurolle tulkille, joka kääntää tiedon kuurolle maahanmuuttajalle ymmärrettävään muotoon, Seilola selventää.

 

Myös vertaistuen tarve on suuri, kun kyse on integroitumisesta uuteen kulttuuriin. Etenkin vastaanottokeskuksissa asuvat kuurot maahanmuuttajat jäävät usein täysin ilman keskustelukumppaneita.

 

-       Varsinkin kesällä kuurot maahanmuuttajat saattavat olla yksin useita viikkoja. Ei ole ketään, joka keskustelisi heidän kanssaan, huokaa Seilola.

 

Seilolan mukaan pakolaisuuden taustalla on usein dramaattinen asia, kuten sota tai kulttuurinen vaino. Siksi olisi erityisen tärkeää, että vertaistukea olisi saatavilla.

 

-       Näen tässä psykososiaalisen tuen tarpeen, josta ei tällä hetkellä puhuta mitään, Seilola toteaa.

 

Yksi ratkaisu vertaistukeen voisi olla kuurojen maahanmuuttajien keskittäminen samaan kaupunkiin. Keskittämisessä ollaan Seilolan mukaan jo edistytty, mutta edelleen byrokratia ja pitkät käsittelyajat venyttävät prosessia. Joskus kuurot maahanmuuttajat sijoitetaan eri kaupunkeihin esimerkiksi perhesyistä.

 

-       Silloin voitaisiin esimerkiksi tarjota junaliput maahanmuuttajille, jotta he voisivat edes joskus tavata, ehdottaa Seilola.

 

Kuurojen maahanmuuttajien integroitumiseen liittyvät haasteet ovat pitkäaikaisia, ja niihin tartutaan valtion tasolla hitaasti. Tähän Seilola toivoisi parannusta.

 

-       Mielestäni on tärkeää nostaa esiin vähemmistöjen oikeuksia esiin myös siitä näkökulmasta, että vaikka puhutaan pienestä määrästä ihmisiä, hekin ovat olemassa.

 

Vihreäpaitainen, silmälasipäinen nainen viittomassa. Takana näkyy diaesityksessä englanninkielisiä lauseita.

C.O. Malm-keskuksen osa-aikainen toiminnanjohtaja ja yrittäjä Irja Seilola toivoisi myös yhteiskunnalta enemmän tukea kuurojen maahanmuuttajien kotoutumiseen. Hänen mielestään Bovalliuksen apurahoilla tehdyt videot ovat tärkeä askel prosessissa.

 

 

Valkohupparinen maahanmuuttaja viittoo käsillään apteekin edessä. Kuvassa myös piirretty kuva lääkkeestä.

Videoilla Yonas viittoo lyhyesti tärkeän asian ja viittomista tehostetaan kuvilla.

 

Kuvat: C. O. Malm-keskus