Bovallius-säätiöltä tukea ja mahdollisuuksia kuulovammaisille ja kommunikaatioesteisille

C. O. Malm-keskus luo selkokielisiä videoita kuuroille maahanmuuttajille Bovalliuksen apurahan avulla

18.9.2023

C.O. Malm-keskus ry perustettiin muutama vuosi sitten tarkoituksenaan edistää akateemisen tutkimusmateriaalien olemassaoloa viittomakielen vähemmistöryhmille. Keskus kehittää ja tuottaa materiaaleja ja palveluita, jotka liittyvät kielelliseen saavutettavuuteen, kotimaisiin viittomakieliin ja kulttuuriin sekä kielelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Keskus pyrkii vastaamaan tarpeisiin tuottamalla materiaalia, jota viittomakielisten keskuudesta puuttuu. Yksi tällainen kohde on maahanmuuttajille suunnattu tietopaketti suomalaisesta yhteiskunnasta. C. O. Malm-keskus sai Bovallius-säätiöltä 25 000 euron apurahan.

Apurahalla halutaan tukea kuurojen ja viittomakielisten maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. C. O. Malm-keskuksen osa-aikaisen toiminnanjohtaja
Irja Seilolan mukaan kuurot maahanmuuttajat on pieni ryhmä.

-       Kukaan ei tarjoa heille kotoutumista tukevia materiaaleja, joten materiaaleista on huutava pula.

Kuurolla maahanmuuttajalla on vaara jäädä täysin yksin

Suomalaiseen vastaanottokeskukseen saapuvalle maahanmuuttajalle kaikki on uutta: kieli, kulttuuri ja ympäristö. Siinä missä kuuleva maahanmuuttaja voi saada keskustelun kautta tietoa ympäristöstään, on kuuro maahanmuuttaja usein oman onnensa nojassa. Kuurolla maahanmuuttajalla voi olla vaikeuksia hallita jopa kotimaansa kieltä tai viittomakieltä, sillä kotimaassaan kuurot eivät ole välttämättä päässeet mukaan yhteiskuntaan kieltä oppimaan.

-       Toisilta puuttuu jopa peruskoulutausta. Tällöin kaikki pitää opetella perustasolta yhteiskunnan toiminnasta lähtien, kertoo Seilola.

Edes vastaanottokeskuksissa kuurot maahanmuuttajat eivät saa tietoa yhteiskunnasta helposti.

-       Monet maahanmuuttajat miettivät tavallisia asioita. Mikä on apteekki, mitä tarkoittaa maitotuotteet, mikä on Kela? Mistä voin saada rahaa? luettelee Seilola.

Seilolan mukaan yhteiskunta olettaa, että ihmiset joko tietävät, oppivat tai pystyvät selvittämään perusasiat. Kuurot maahanmuuttajat, joilla ei ole kieltä, eivät tähän välttämättä pysty.

-       Olisi edes joku, joka antaisi vähän vinkkiä, miten kaikki toimii, toteaa Seilola.

Tähän tarpeeseen C. O. Malm-keskus vastaa Bovalliuksen apurahojen avulla. Tekeillä on kuusi lyhyttä, selkokielistä videota, joissa annetaan kuuroille maahanmuuttajille tarpeellista informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Miten kohderyhmä löytää videot? Tähän Seilolalla on vastaus.

-       Teemme lehtisiä, joita jaetaan vastaanottokeskuksissa. Lehtisessä on QR-koodi, jonka skannaamalla pääsee näkemään videot.

QR-koodi valikoitui pitkän pohdinnan jälkeen selkeimmäksi tavaksi päästä käsiksi videoihin, sillä kuuroille ja mahdollisesti sen myötä kieli- ja lukutaidottomille maahan tulijoille esimerkiksi internet-osoitteen kirjoittaminen voi olla haasteellista.

-       Jos lukutaitoa ei ole, voi kirjainten tunnistaminen ja kopioiminen osoiteriville olla vaikeaa. Koodilla pääsee suoraan videoon.

Videoiden sisältöä suunnitteli itse kohderyhmä parhaan tuloksen takaamiseksi

Bovalliuksen antamasta tuesta noin kolmaosa käytettiin työpajoihin, joilla projekti käynnistettiin.

-       Haastattelimme Kuurojen kansanopistolla eri ajan Suomessa olleita henkilöitä siitä, millaista tukea ja apua he olisivat kaivanneet maahan saapuessaan, Seilola kertoo.

Haastattelujen pohjalta videot päädyttiin tekemään suomalaisella viittomakielellä, ja tukena käytetään selkokuvia. Videoilla esiintyvät viittojat ovat maahanmuuttajia.

-       Pyrimme huomioimaan kohderyhmän mahdollisimman hyvin, jotta materiaali olisi oikeasti hyödyllistä ja käyttökelpoista, Seilola toteaa.

Loput rahat käytettiin videoiden tuotantoon ja palkkakuluihin.

-       Viittojille on maksettu esiintymisestä palkkio. Editointityöt, kuvaaminen, esitteen tekeminen… Rahat käytettiin käytännön tasolla tekemiseen, kertoo Seilola.

Hankkeella lisättiin näkyvyyttä

Seilolan mukaan Bovalliuksen apuraha on auttanut saamaan hankkeen myötä enemmän huomiota kuuroille maahanmuuttajille sekä C. O. Malm-keskukselle. Jopa valtion suunnasta on pyydetty nyt selvitystä kuurojen maahanmuuttajien kotoutumisen suhteen, kun asia on nostettu yleiseen tietoon.

Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Seilolan mukaan videohankkeen myötä on tullut esille myös muita tarpeita.

-       Kuusi pientä videota on pisara meressä, kun aiheita olisi niin monia. Toivottavasti tämä on alku jollekin, Seilola toteaa.

Seilolan mukaan tarvetta olisi tiedon saannin tehostamiselle. Yksi vaihtoehto on esimerkiksi tiedotuskanava, jonka kautta kuurot maahanmuuttajat voisivat hakea ja saada tarvitsemaansa tietoa. Materiaalia on edelleen tarjolla vähän. Oleskeluluvan saaneilla maahanmuuttajilla on oikeus tulkkauspalveluun, mutta Seilola näkee tulkkauspalvelun nykyisessä muodossa puutteita.

-       Tarvitaan kuuleva ja kuuro tulkki. Kuuleva kääntää tiedon kuurolle tulkille, joka kääntää tiedon kuurolle maahanmuuttajalle ymmärrettävään muotoon, Seilola selventää.

Myös vertaistuen tarve on suuri, kun kyse on integroitumisesta uuteen kulttuuriin. Etenkin vastaanottokeskuksissa asuvat kuurot maahanmuuttajat jäävät usein täysin ilman keskustelukumppaneita.

-       Varsinkin kesällä kuurot maahanmuuttajat saattavat olla yksin useita viikkoja. Ei ole ketään, joka keskustelisi heidän kanssaan, huokaa Seilola.

Seilolan mukaan pakolaisuuden taustalla on usein dramaattinen asia, kuten sota tai kulttuurinen vaino. Siksi olisi erityisen tärkeää, että vertaistukea olisi saatavilla.

-       Näen tässä psykososiaalisen tuen tarpeen, josta ei tällä hetkellä puhuta mitään, Seilola toteaa.

Yksi ratkaisu vertaistukeen voisi olla kuurojen maahanmuuttajien keskittäminen samaan kaupunkiin. Keskittämisessä ollaan Seilolan mukaan jo edistytty, mutta edelleen byrokratia ja pitkät käsittelyajat venyttävät prosessia. Joskus kuurot maahanmuuttajat sijoitetaan eri kaupunkeihin esimerkiksi perhesyistä.

-       Silloin voitaisiin esimerkiksi tarjota junaliput maahanmuuttajille, jotta he voisivat edes joskus tavata, ehdottaa Seilola.

Kuurojen maahanmuuttajien integroitumiseen liittyvät haasteet ovat pitkäaikaisia, ja niihin tartutaan valtion tasolla hitaasti. Tähän Seilola toivoisi parannusta.

-       Mielestäni on tärkeää nostaa esiin vähemmistöjen oikeuksia esiin myös siitä näkökulmasta, että vaikka puhutaan pienestä määrästä ihmisiä, hekin ovat olemassa.

C.O. Malm-keskuksen osa-aikainen toiminnanjohtaja ja yrittäjä Irja Seilola toivoisi myös yhteiskunnalta enemmän tukea kuurojen maahanmuuttajien kotoutumiseen. Hänen mielestään Bovalliuksen apurahoilla tehdyt videot ovat tärkeä askel prosessissa.

Videoilla Yonas viittoo lyhyesti tärkeän asian ja viittomista tehostetaan kuvilla.

Kuvat: C. O. Malm-keskus

Bovallius-säätiö tukemassa SAKU ry:n toimintaa

4.8.2023

Saija Sippola toimii SAKU ry:n (Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri ja urheiluliitto) toiminnanjohtajana, ja on vastuussa organisaation toiminnasta. SAKU ry on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. SAKU ry:n tavoitteena on ylläpitää ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia tarjoamalla erilaisia liikunta- ja kulttuuritapahtumia, tutor-koulutuksia sekä erilaista toimintaa henkilökunnalle. SAKU ry:n jäseninä toimii 68 koulutuksen järjestäjää, joista yksi esimerkki on Bovallius-säätiön osittain omistama Ammattiopisto Spesia Oy. SAKU ry sai Bovalliukselta 20 000 euron apurahan.

Bovallius-säätiön apuraha auttoi järjestämään harrasteliikuntatapahtuman, jossa yhtenä uutena lajina oli tossufutis.

Mihin hankkeisiin apuraha on käytetty?

”Yksi merkittävä saavutus on ollut "Liikunta kuuluu kaikille" -hanke. Hanke on suunniteltu edistämään liikunnan tarjoamista erityisopiskelijoille eri oppilaitoksissa. Apuraha myönnettiin ennen koronapandemiaa, mutta pandemian vuoksi hankkeen toteutus viivästyi tapahtumatoiminnan oltua tauolla” Saija kertoo. 

Millaisia henkilöitä apurahalla tuetaan?

”Apurahalla tuetaan kaikenlaisia erityisopiskelijoita, eikä tarkkaa määritelmää osallistujille ole asetettu. Erityisopiskelijan statuksella olevat opiskelijat voivat osallistua tapahtumiin, ja erityisyys voi kattaa erilaisia aistirajoitteita, kehityksen vammoja tai oppimisvaikeuksia. Liikuntarajoitteiset opiskelijat ovat kuitenkin olleet eniten mukana” Saija vastaa.

Paikallisen toiminnan tukemisessa SAKU ry on keskittynyt erityisesti soveltavan liikunnan tarjonnan kehittämiseen. 

Työntekijät ovat osallistuneet soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun perusteita käsitteleviin koulutuksiin, mikä on lisännyt heidän osaamistaan ja ymmärrystään näistä aiheista. Lisäksi on luotu asiantuntijaverkosto, johon kuuluvat edustajat järjestökumppaneista, Paralympiakomiteasta ja erityisoppilaitoksista. Verkosto tukee SAKU ry:tä soveltavan liikunnan toteuttamisessa.

SAKU ry on kehittänyt myös olemassa olevia valtakunnallisia tapahtumiaan. Esimerkiksi SAKUgames on monilajinen harrasteliikuntatapahtuma, jossa on huomioitu soveltava liikunta ja erityisopiskelijat. Tapahtumatorilla järjestetään lajikokeiluja, ja uutena lajina on otettu mukaan tossufutis, joka on sisäjalkapalloa pehmeällä pallolla ja ilman laitoja. 

Lisäksi SAKU ry on tukemassa oppilaitosten paikallista liikunta- ja harrastustoimintaa. Se pyrkii lisäämään liikunnallista aktiivisuutta oppilaitosten arjessa esimerkiksi järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tarjoamalla etäliikuntavinkkejä. Henkilöstölle suunnattuja koulutuksia on järjestetty myös ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Apurahan avulla SAKU ry on pystynyt lisäämään osaamistaan ja kehittämään toimintaansa pitkäjänteisesti. 

Asiantuntijaverkoston ja koulutusten avulla organisaatio on saanut arvokasta tietoa erityisoppilaitosten tarpeista ja odotuksista. Apurahalla on myös hankittu välineitä, kuten pelejä SAKUgames -tapahtumatorille.

SAKU ry:n toiminta on muuttunut apurahan myötä. Osaaminen ja ymmärrys erityisopiskelijoille suunnatun toiminnan tarpeista ovat parantuneet, mikä takaa pitkäjänteisen kehittymisen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Erityisen onnistuneena on pidetty Amistamo-tapahtumaa, joka järjestettiin viime vuonna ensi kertaa erityisopiskelijoille. Tapahtuma on opiskelijoille juhlapäivä, ja myös opiskelijat ovat mukana sen järjestämisessä.

Rahoitus tarjoaa merkittävää tukea

Saija pitää erityisenä apurahatoiminnassa sitä, että rahoittajana Bovallius-säätiö on osoittanut kiinnostusta ja aktiivista osallistumista SAKU ry:n toimintaan. Syksyllä järjestettiin Teams-kokous, jossa keskusteltiin SAKU ry:n toiminnasta. ”Tässä ei siis ole kyse siitä, että rahoitus myönnetään ja sen jälkeen jäämme oman onnemme nojaan. Rahoittaja on aidosti kiinnostunut ja pitää tiiviin yhteistyön tärkeänä” Saija kertoo ja jatkaa: ”Eri kokoisilla apurahoilla voi nostaa erilaisia asioita framille ja kohdentaa kehittämistyötä tiettyihin asioihin. Rahoitus on meille merkittävä tuki.”

Erityisopiskelijat pääsivät suunnittelemaan erityisen onnistunutta Amistamo-tapahtumaa.

Kuvat: SAKU ry